Meitä on nyt kuusi...

Ajelimme eilen Kirkkonummelle noutamaan Dominoa kotiin. Matka oli pitkä ja jännitys huipussaan! Dominon tapaamisen ja kotiuttamisen välinen aika tuntui kyllä tosi pitkältä ja viimeiset päivät piinaavilta, vaikka aikaistimme noutoa viikolla. 

Askartelin kahdesta pahvilaatikosta kotimatkaksi Dominolle pedin. Reissasimme isolla kalustolla, joten ajattelin, että peti on pieni, turvallinen "turvapaikka" matkan ajaksi. Reunapehmusteet, vauvan peiton ja pussilakanan nappasin kirpparilta parilla eurolla ja ne ajoivatkin asiansa tuossa uusiokäytössä ihan hyvin. 

Dominon velipoika Paavo oli juuri ehtinyt lähteä pyöreän talon kennelistä omaan kotiinsa. Paavon seikkaluja voi seurata facessa nimellä Paavo ChowChow. 

Dominon vuoro oli sitten reippasti tokana. Eilen kotiutui myös Dominon veli Vito. Moona ja Romeo jäivät vielä äitiliinin, Ihanaisen Idan hellään huolenpitoon. 

Domino sai tyttömäisen pannan ensimmäisen kerran kaulaansa ja kotimatka alkoi. 

Matka sujui rauhallisesti parilla pysähdyksellä. Sylitimme kaikki Dominoa kotimatkalla, jotta hän jo matkan aikana leimautuisi meihin kaikkiin. Ja sitten tultiin kotiin! Oltiin ajateltu, että kuljetamme Dominon läpi kodin; esitellen hänelle huoneet ja näyttäen, että "tässä minä johdatan sinut huoneeseen. " Juu, ei mennyt niinkuin Strömsössä. 

Koska Domino on saanut Kirkkonummella kulkea vapaasti aidatussa pentulassa, oli hänellä hyvinkin vahva mielipide pannasta ja hihnasta. (on vielä tänään sunnuntainakin) Päätimme -pitkän- ajan kuluttua, että hän saa ihan itse tulla kotiin ja tutkia paikat haluamallaan tavalla. 

Katsoppa kuvaa! Juu, niin on hän sitä mieltä, että tähän jään ja tässä kökötän! Mihinkään en tule! Ja välttis en tänne jää! 

Kello oli tässä vaiheessa kymmenen korvilla, ja meillä muilla valvottua päivää takana hurjasti enemmän kuin Dominolla. Pallolla houkutellen saimme Dominon huijattua olohuoneeseen ( 4 metrin matkaan kului valehtelematta aikaa puoli tuntia!). Olohuoneessa hän nukkui omassa pienesssä valtakunnassaan ensimmäisen yönsä kello viiteen asti. 

Kävimme pihalla, ja sitten toinen meistä leikki tunnin verran. Arvaatteko kumpi :) ?

Nyt elämme sunnuntaita. Ruoka ei ole mainittavasti maittanut. Neiti on hyvin vieraskorea. Hiljainen, rauhallinen. Hän liikkuu olohuoneessa tällä alueella, joka kuvassa näkyy. Ei houkuteltunakaan tule muualle. Emmekä ole vieneet. Hän saa omaan tahtiinsa tutustua ja kotiutua. Dominon kanssa kotiutuivat myös nuo Ainun puput, jotka lähetimme Kirkkonummelle pari viikkoa sitten. 

Nyt tämä äitiliini laittaa noille kaksijalkaisille lapsukaisille jotain sapuskaa! 

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!