sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

2 viikkoa elämää 8:n tassun kanssa

Miten nopeasti aika kuluukaan?
Daim on kotiutunut nyt kaksi viikkoa ja tuntuu siltä, kuin hän olisi aina ollut kanssamme! 
Eilen oli merkittävä päivä, kun tytöt jäivät ensimmäisen kerran kahdestaan kotiin. 
Näin kauan siinä meni, että uskalsin luottaa siihen, että kaikki todella lähtee oikeille urille.
Nukkuneet täällä poissaolomme ajan molemmat olivat. 
Dominon juoksu alkaa hellittää ja hän alkaa pikku hiljaa olla reippaampi. 
Hän hoivaa yhä edelleen paljon Daimia; pesee ja tutkii moneen otteeseen päivän aikana. 
Jotenkin on koko ajan kuusalla siitä, missä pieni menee, ja lähtee esimerkiksi takaisin ulos terassille, jos pikkutassut eivät seuraakaan perässä. 
On vähän silleen, että " hei, mä luulin tehneeni selväksi, että mennään sisälle ". Ja toinen on ihan huuli pyöreenä, että " ai, en kyllä saanut sellasta käsitystä, eikä kuule just nyt huvita! ". 
Väittäisin, että Domino on enemmän Daimin perään kuin toisinpäin.
Tytöissä on alkanut tämän viikon aikana korostua eroja. 
Daim on oman tiensä kulkija. Hän saattaa hömpötellä pihalla aitauksessa omia juttujaan pitkiäkin aikoja. 
Domino on se, joka sitten menee katsomaan, että " mitäs täällä hommailet ".  
No, Daim siihen, että "aaa-a herkullista nilkkaa toit mulle, minäpä maistan! " 
Ja sitten muristaan, kun pienet terävät hampaat sattuvat nilkkoihin ja välillä myös häntään, mutta etupäässä nilkkoihin. 
Nyttemmin murinaa aiheuttaa vain tuo pureminen. Näin, koska keräsin kaikki puruluut neitien ulottuvilta pois. 
Pari aamua meni tosi hienosti; molemmat söivät oman aamuluunsa ja kaikki oli ok. Domino sai oman pekonikierretyn ja Daim muruluun, jotka ovat jääneet Dominolta syömättä. 
Mutta kun kotiutin Dominolle Faunattaresta henkitorven, alkoi riita. Domino sai syödä torveaan yksin aitauksessa Daimin päiväunien aikana. Yhdessä ollessa keräsin torven pois. Vaikka nurmikolla oli vain henkitorven tuoksu, murisi Domino torveaan puolustaen. 
Ei sitten olla enää syöty torvia eikä muutakaan. 
Ruuasta riitaa ei synny; Dominolle ei nyt ruoka maita ja Daim syö aina kun silmä välttää Dominon ruuat. 
EffeBalancen kuulumisia sen verran, että perjantaina tosiaan olimme Evidensiassa otattamassa "ennen"-veritestin. Kuivuneet verinäytteet lähetettiin Hollantiin kirjeenä ja sieltä sitten saamme jonkin ajan päästä varmasti tietoa Dominon arvoista. 
Tuon öljyn saisi nyt periaatteessa aloittaa, mutta me lykkäämme aloitusta nyt vielä viikolla. 
Ensi viikolla on kaikenlaista hulinaa ja viikonloppuna Ojakkalassa ChowChow-erikoisnäyttely, johon ajelemme tervehtimään tuttuja. 
Tässä vielä Daim ja lempilelu..
Vinkuleluista ollaan montaa eri mieltä ☺ 

torstai 27. heinäkuuta 2017

Nyt se on ihan käsillä...

nimittäin testaus! 
Eilen saimme postissa EffeBalancen testilähetyksen. 
 Käväisin heti samantien Evidensiassa tilaamassa ajan Effectri Balance Kit-verianalyysiin. Vapaa aika löytyi jo tälle päivälle. 
Dominon verestä mitataan 11:n rasvahapon pitoisuudet. Testi ilmoittaa myös omega-3 indeksin sekä omega-6 ja omega-3 keskinäisen suhteen ja tulehdusindikaattorin.
 Jännityksellä odotan, millaiset tulokset Domino tänään saa. 
Pysykäähän kuulolla; jatkoa seuraa! 

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Riittääkö mamin taidot?

Koska eilinen Daimin videon lataaminen tänne blogiin tökki todella pahasti, 
jaoin linkin, josta Daimin aamutivolin näkee facebookin sivuilta, 
Periaatteessa kuitenkaan en pidä siitä, että videot näkee vain facessa. 
Kaikki eivät siellä ole, eivätkä kaikki sinne halua liittyä. 
Tämän aamun olenkin sitten äheltänyt YouTuben kanssa. 
No, nyt lopulta sitten TassutteleKotiin-blogilla on oma YouTube-kanava! 
Riitti vaan taidot, vaikka ensin epäilin! 
Laitan sivupalkkiin linkin facen ja instan lisäksi myös sinne. 
Nyt myös ne, jotka eivät seuraa meitä facessa, pääsevät näkemään videoita. 
YouTube-kanava löytyy 
" Se kanava tilataan ", sanoo meidän teinit, käyppä säkin tilaamassa, niin näet sitten D&D:n uusimmat temput. 
Tuolla eilisellä videolla Dominoa ei näkynyt. Hän oli pihalla aitauksessa ja Daim terassilla. 
Domino silminnähden kaipaa yksityisyyttä ja sitä onkin hänelle aina halutessa suotu. On myös pidetty huoli siitä, että hän saa olla meidän kanssamme kaksin niin, että Daim nukkuu esimerkiksi päiväunensa terassilla. 
Daimin kotiutuessa Domino oli ärhäkkä. 
Vuorokausi Daimin tulosta alkoivat Dominon juoksut. Juoksujen aikana Domino on ollut hoivaava; on pessyt ja huolehtinut toisesta. 
Juoksuja on nyt kestänyt reilun viikon ja eilen oli ensimmäinen pävä, kun Dominolta paloi Daimiin käpy. Leikkiin ei enää huvittanut lähteä mukaan ja sen hän ilmaisi hyvinkin radikaalisti oikein murisemalla ja haukahtelemalla. 
No, tämä meidän pikkuinen sisupussi ei helpolla luovuta. Yhä uudestaan ja uudestaan se hyökki Dominon kimppuun ja pyysi leikkiin. Hienosti Domino kuitenkin hoiti pomon homman ja laittoi pienen ojennukseen. 
Sitten illalla kaaduttiin nukkumaan vierekkäin.  
Ihanat ystävykset näistä vielä tulee! 


Tivolia kerrakseen..

Domino nauttii pihalla rauhassa Faunattaresta ostettua henkitorvea, 
mutta terassilla on meno jo aamulla näin hurjaa: 
Daimin aamutivoli 
(linkki TassutteleKotiin facebookin sivulle, kun Blogger ei lataa jostain syystä videota)
Tänä aamuna Domino ei ottanut osaa tähän villitykseen. Murahti jopa Daimille, joka kerta toisensa jälkeen tuli pyytämään mukaan leikkiin. 
Videolta näkyy myös hiukan Lumonin lasitusta, joka terassiin asennettiin. 
Siihen ollaan kyllä oltu huipputyytyväisiä. 
Rippijuhlien jäljiltä on vielä pöytää ja penkkiä, mutta hyvin tuo neiti-nuorempi siellä sukkuloi. Vanhempi kiertää arvokkaasti koskematta mihinkään. 
Katsokaas, miten upea kuva Dominosta saatiin eilen, kun oltiin esikoisen rippikuvauksissa. 
Kuvan otti Kati Latva-Panula Fiinikuvassa Kauhajoella. 
Aivan loistava kuvaaja, joka sai eleillään ja ääntelyillään Dominon kiinnostumaan ja ihmettelemään ja ilmeilemään. Itse tykään tästä pää kallellaan-kuvasta todella paljon. 
Mutta oletteko samaa mieltä, että kyllä tässä kuvassa tulee vielä hyvin esiin se, miten Domino on kuitenkin vielä pentumainen; vuosi ja kuusi kuukautta. 
Turkki on pehmeä ja kaunis, perjantaisen pesun jäljiltä. Doggies&Kittens lemmikkihotellilla on kyllä hyvä palvelu. 
Tämä ihana kuva lähtee EffeBalancen testiryhmän käyttöön. Saas nähdä missä se vielä putkahtaa vastaan. 
Voi hyvin! 




maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kotimatkalla

Pennunhakureissu ei tällä kertaa alkanut ollenkaan auvoisissa merkeissä. 
Saksantuonti on pitkin talvea vilautellut häiriötä alustan mataluudesta. Aina kuitenkin pienen odottelun tai muutaman sadan metrin matelun jälkeen alusta on saavuttanut ajokorkeuden ja matka on jatkunut. Toisin kävi lauantaiaamuna. Nousua ei odottelusta huolimatta tapahtunut. 
No, onneksi saimme ilmapussit kotkattua täyteen ja pääsimme lopulta matkaan. 
Tällä kertaa meitä oli vajavainen perhe matkassa; esikoinen kun oli jo leirillä. Jännitystä taisi olla sielläkin yllin kyllin ilmassa, kun puolen päivän jälkeen alkoivat kyselevät viestit saapua. 
Kotimatka oli Hämeenlinnaan asti aikamoista vilskettä. 
Pentu oli nukkunut Kirkkonummella hyväiset unet, joten autossa oli sitten hyvin aikaa ja virtaa riehua. Joku meistä, en nyt mainitse kuka, mutta saatat arvata, oli ehkä hieman tuohtunut, kun pelkäsi verhoilun puolesta. Pelko ei alkuunkaan ollut turhaa. Oli sitten sellainenkin neiti-matka meillä jousilla, ettei paremmasta väliä! 
Illalla kotona tapasimme Dominon.  
Jotenkin Domino oli kovin erilainen kuin tassukamujen vieraillessa. 
Varmasti se tajusi pennun tuoksun; että ei tämä nyt oikein mikään leikkikaveri ole. 
Utelias oli ja kiinnostunut, mutta myös kovin varautunut ja jopa vähän etäinen. 
Samaa ei voi sanoa tästä pikku täystuhosta. 
Se oli saman tien kuin kotonaan. Kierteli paikat ja alkoi tuhotyöt; näykki mun pelargoniat sekä terassin verhot ja kukkapenkin reunalla oleet turvepaakut. Seuraavaksi se tutki, että mitä on vanhassa paljussa, ja kohta olikin sitten päällään kukkalaatikossa.  
Teki ensimmäisen puolen tunnin aikana enemmän tuhoa kuin Domino koko elinikänään! 
Oma lukunsa on sitten karkailu ja pieniin rakoihin ahtautuminen. Portin alareunaan ruuvattiin heti joku vajasta löytynyt vaneerinpala kiinni ja seuraavana aamuna tuohon raudoitusrauta-aitaan laitettiin vielä kanaverkko päälle. 
Onneksi iltakin sitten aikanaan tuli ja uni.
Meillä oli takana pitkä päivä. Oltiin ihan onnellisia, kun saatiin laskea päämme tyynyihin. 
Hetkeksi.
Kunnes kuului vinkuna...
Ja kello kolmelta taas uudestaan...
Ja viideltä...
Kyllä luonto on ihmellinen; se jotenkin hassulla tavalla osoittaa naiselle, milloin lapsihaaveet voi kuopata. 
Olin aamulla kuin en olisi nukkunut ollenkaan.
Viime yönä kävimme ulkona vain kerran. Yes!
Niin, minähän lupasin sen nimen nyt paljastaa. 
No, meidän sisukas söpöliini on: 

DAIM 💖

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Täällä ollaan...

Huomenta..
Täällä sitä hiljaisuudesta huolimatta yhä ollaan.  
Blogille ei nyt millään ole ollut aikaa, kun jännittää aivan suunnattomasti lauantaina kotiutuva Uniikki Ursula ja sitten viikon päästä olevat rippijuhlat. 
Sunnuntaina yritin saada kivijalan vierestä siihen aikoinaan haluamiani pikkukiviä häviämään ja luultavasti huomaamattani sain auringonpistoksen. Sunnuntai-ilta, maanantai ja vielä tiistaikin meni matalalentona; kuumeilin rankasti ja kun mikään ei maistunut, ei myöskään ollut virtaa tehdä mitään. Kierre oli valmis; tehtävälista ei lyhentynyt. Ressi senkun kasvoi. 
Onneksi nyt alkaa helpottaa. 
Laitan kuvia terassille saapuneista Lumon:n lasituksista myöhemmin. Tässä vaiheessa sanon vain, että kumpa olisin jo paljon aiemmin rykäissyt tuon velkavankeuden; ovat aivan mahtavat! 
Teinit syövät aamupalaa, iltapalaa, pelaavat, lojuvat; siellä ne nyt ovat! Terassilla, joka on kuin olohuoneen jatke! Domino on jännästi siirtynyt seuraamaan teinien elämää terassille sen sijaan, että seuraisi puutarhassa tiellä kulkevia tai naapureita. Tai no, naapureitahan se saa kytsättyä nyt entistä helpommin, kun lasitus on lattiaan asti. 
Yritin ottaa Dominosta kuvia EffeBalance- testiryhmää varten. Terassilla hyvässä valossa neidin kasvotkin jopa erottuvat! Itse olen huomannut nyt kevään aikana Dominon kasvoissa suuren muutoksen. Pentumaisuus on hävinnyt ja esiin tullut aikuisen chowin piirteitä. Kuonon päälle on alkanut muodostua ihana aalto ja karvat alkavat peittää silmiä.  
Aivan suunnattoman ihana isosisko siitä varmasti tulee! 
Voi hyvin! 
Palataan viikonloppuna; kerron sitten, miten kotimatka pikkuisen Ursulan kanssa meni ja taidanpa myös paljastaa hänen kutsumanimensä!

perjantai 7. heinäkuuta 2017

STOP tuulisille päiville osa1

Toukokuussa meillä kävi Lumon:n terassilasitusten edustaja mittailemassa terassia. 
Mittaus ja lasituksen suunnittelupalvelu oli maksutonta, joten mihinkään emme vielä silloin sitoutuneet, vaikka toki kovasti olimme lasituksen hankkimista pohtineet. 
Itse asiassa lasituksesta on puhuttu ja unelmoitu jo kaikki nämä neljätoista vuotta, kun tässä ollaan asuttu. Terassi on palvellut varsin hyvin, mutta vinha tuuli sattuu tähän jotenkin aina! Ei niin lämmintä päivää, etteikö tuuli olisi kuitenkin holotna. Mittauksiin ei kulunut aikaa kuin puolisen tuntia ja valmis suunnitelma tuli sähköpostiin kahden päivän kuluttua. 
Itse olin ajatellut, että kiinni vaan kaikki aukot ja pari liukuovea molemmin puolin terassia. Edustaja kuitenkin laskeskeli, että terassista tulisi helposti liian kuuma. Sovittiin sitten tehdä molempiin nykyisiin kulkuaukkoihin liukuovet, mutta vielä lisäksi kolmas aukeava ovi, jotta tarvittaessa terasille saadaan oikein läpiveto aikaiseksi. 
Oviin suuniteltiin kahvat molemmin puolin ja lisäksi sisäpuolelle lukitusmekanismi. Silloin periaatteessa voitaisiin sitten lukita terassin ovet ja jättää terden ovi auki, jos vaikka kesällä olisi niin, että Domino jäisi yöksi terassille. Hänen mielestään se olisi ollut huippuidea jo lähes vuoden verran! 
Suunnitelma oli mieluinen ja päätimme tilata lasitukset saman tien, jotta ne ehtisivät hyvissä ajoin ennen rippijuhlia. Tilauksen mahdollisti tässä elämäntilanteessa täysin Lumonin kautta järjestyvä rahoitus Santanderilta. Nyt ollaan sitten velkavankeudessa 80 kuukautta, tai niin kauan, kunnes LottoPotti eksyy tähän huusholliin. ( 80 kuukautta taitaa olla aika todennnäköinen )
En oikein osaa vielä kuvitella miten paljon uudistuva tila helpottaa tulevien juhlien järjestämistä tai elämää ylipäätään. Sateisella säällä terassi on kastunut aika runsaasti, vaikka voisi kuvitella, että katto ja pitkät räystäät suojaisivat hyvin. 
On varsin mahdollista, että Domino nappaa terassin sitten entistä enemmän omaksi tilakseen. Siitä onkin varmaan hieno kytsiä fasaaneja ja kissaa. 
Lapset miettivät, josko Dominolle käy niinkuin eläimille Hauskoissa kotivideoissa, että epähuomiossa juoksee suoraan ikkunaan yrittäessään ulos...
Mukavaa viikonloppua sinulle!  

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Testing, testing....

Kesäkuulla Faunatar haki vapaaehtoisia testaajia ravintoöljyn testiryhmään. 
Kokeiltava tuote oli Effe Balance, joka 
  • tukee vastustuskykyä,
  • auttaa hidastamaan ja pysäyttämään tulehdustiloja,
  • tukee luuston rakenteen kehittymistä,
  • edistää turkin ja ihon hyvinvointia,
  • antaa joustavuutta niveliin, jänteisiin ja lihaksiin,
  • vaikuttaa positiivisesti aivojen ja näkökyvyn kehittymiseen,
  • sekä tukee muistia ja oppimiskykyä, lihasmotoriikan kehittymistä ja immuniteetin vahvistumista. 
Mehän Dominon kanssa, tai no minä, 
olemme sillä tavalla uteliaita ja kokeilunhaluisia, että ehdottomasti halusimme mukaan tähän projektiin. Meillä on lähi-Faunattarena aivan upea liike ja siellä huippumukavat, asiantuntevat likat! Heidän ketjunsa hankkeisiin olisi ilo päästä osallistumaan. 
Saimmekin sitten Faunattaren markkinoinnista juhannuksen aikaan meiliä, että meidät on suuresta hakijajoukosta valittu mukaan! 
Innolla odotamme tätä uutta mukavaa juttua!
Testissä Domino saa sadan päivän ajan EffeBalance-öljyä. Hänen rasvahappoprofiilinsa mitataan ennen öljyn aloittamista ja sitten taas jälkeen.  Lisäksi seurataan yleiskuntoa, turkkia ja ihoa, anturoita, silmiä ja oppimista!!  
Voi kulkaas, kuinka innolla odotammekaan meidän perheen neidin kanssa, tätä oppimista! 
Se, että meille sitten haluttiin narttu, on ihan vain ja ainostaan tyttäreni ansiota! 
Hän oli se, joka kirjaston koirakirjasta luki, että nartut oppivat paremmin temppuja. 
Siinä ei sitten enää mikään auttanut! Sillä päättäväisyydellä, jota hänellä oli, oli Dominon kohtalo sinetöity!  
Eikä voi kyllä valittaa. Domino on tyttäreni kanssa päässyt aika pitkälle. Kyllä temppuvalikoima on jo aikamoinen. 
Turkin ja ihon kunto on myös se, mitä on sitten kiva seurata. 
Domino käy mieheni kanssa luontolenkeillä, joissa hänellä on mahdollisuus pulahtaa jokeen. Ja kun mahdollisuus on, niin sinnehän joka kerta pulahdetaan. Minä en tästä alkuunkaan perusta. Se kuivaaminen jotenkin aina narahtaa minulle. Ja kun olemme olleet niin tyytyväisiä Doggies&Kittens -lemmikkihotellin pesupalveluun, niin sitä koirakuivaajaa meille ei vielä(kään) ole hankittu. 
Oikein ihme on, miten vähän Domino on hotspoteista kärsinyt. Niin usein on pulahdettu ja (huonosti) tavallisella föönillä yritetty kuivata. Chowin turkkiin tuo fööni on lähinnä kuin lehmän henkäys. 
Nyt sitten odottelemme täällä ohjeita testaukseen....
No, ei oikeasti ehditä kyllä odotella; ensi viikolla saapuu Uniikki Ursula ja ne rippijuhlatkin pitäisi vielä siinä sivussa handlata. 
Alkaa vaan miettiä, että 
itsekin tässä jo olisi jonkun lisäravinteen tarpeessa! ☺
Voi hyvin!

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Risottoa

Löhöiltiin juhannuksen aikoihin sohvalla paremman puoliskoni kanssa ja jähmetyttiin seuraamaan FST:tä dokkaria Italiasta. 
Joku satunnainen seikkailija siinä kierteli maistelemassa viinejä ja juustoja, vieraili kirkoissa ja luostareissa. Sitten se tapasi viiksekkään kokin, joka tuosta nuon vaan tekaisi sille seikkailijalle risottoa. 
Kattilassa oli voita ja sipulia, nämä kuullotettiin. 
Sekaan lisättiin riisit, joita kuullotettiin voissa myös hetkinen. 
Sitten tuli mukaan vesi. 
Suit sait riisi olikin jo hyvää ja mukaan laitettiin parmesaania raasteena. Ja vielä jotain kermankeltaista juustoa kuutioina. Kaiken kruunasi vielä kerma. 
Mä kauhistelin!
Niitä kermajuustokuutioita oli valehtelematta pari desiä plus se parmesaaniraaste. 
Ja kuten arvaattekin; tämä oli yhden hengen annos; sille seikkailijalle!
No, meillä oli kanankoivet sulamassa, niin ajattelin sitten koittaa itsekin sen risoton tekoa. 
Voi ja sipulit ja riisit ja vesi.....
Käytin puuroriisiä...
EI tapahtunut suit sait! 
Riisit kiehuivat kaksi kattilallista vettä, ennenkuin olivat kypsiä. 
Juustoa, jonka ostin tarjouksesta ( ei helppoa viipaloida leivän päälle, siksi hyvää tähän soppaan ja meille 5:lle laitoin ehkä sen 3 dl ). 
Ja liraus kermaa. 
Viiksekäs ei lisännyt suolaa, minä lisäsin. 
IHANAA oli! Aivan ihanaa! 
Mutta onko tuo nyt ihme? Voiko joku, joka on liuotettu voissa ja kermassa, olla mautonta? 
EI voi. 
Parempi puolisko ei malttanut olla hiljaa.
" Aletaanko meillä nyt syödä aina heti jotain, mikä näkyy teeveessä? " 
Lasten kanssa tykättiin kovasti ja Domino! 
Tottahan se nyt sillekin maistui! Lipoi huuliaan pitkään ja hartaasti syötyään. 
Kyllä taas kannatti istahtaa sohvalle ja hetki olla vaan.