tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävänpäivä 2017


Tassuttele Kotiin blogista toivotellaan kaikille ihanaa ystävänpäivää!


Se, joka sanoi timanttien olevan tytön paras ystävä, 
ei ollut ikinä tavannut chowia....

lauantai 11. helmikuuta 2017

Rohkeita naisia....

Pitkästä aikaa luin Maarit Korhosen blogia. Olen tähän vuoden opettajaksi valitun rohkean naisen blogiin hurahtanut jo aikoja sitten ja täälläkin siihen viitannut useaan otteeseen. Jokaista päivitystä lukiessa odotukset ovat korkealla; ikinä en ole pettynyt. Tiedän; on mennyt vähän ehkä yli tämä innostuneisuuteni asiaa kohtaan, mutta nyt jotenkin tuntuu, että on tämän aika. 
Tällä hetkellä olen aivan ylionnellinen siitä, että saan olla osa porukkaa, joka jakaa kiinnostukseni.
Avoimessa yliopistossa on vaihe, jossa työskennellään itsenäisesti. No, minun kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että en työskentele,  kun voimia siihen ei vielä ole, mutta kaipaan aivan suunnattomasti kirjastossa lukupiirin kanssa vietettyjä tuokioita! Syksyn aikana tuosta porukasta on muodostunut minulle hyvin tärkeä. Me jaamme yhteisen kiinnostuksen; olemme samalla aaltopituudella; jatkamme toistemme aloittamia lauseita. 
Ja samaan hengenvetoon voisi jatkaa, että " mieti, mikä kohtalo! "  
Miten mulla; harmaavarpusella, joka pelokkaana kierteli käytäviä etuajassa, jottei vaan myöhästyisi ensimmäisestä avoimen tapaamisesta, voi olla niin mahtava säkä, että pääsee mukaan aivan huippujengiin! 
Miten voi olla, että elämä on näin mahtavaa!?!
Tuleva tiistai on ystävänpäivä; lämmin ajatus lähtee lukupiirin likoille. 

Siitä Korhosen blogista, siitä mun piti kirjoittaa!
Kirjoitus perustuu Puoli Seitsemän-ohjelmaan, jossa näyttelijä Outi Mäenpää kertoo mielipiteensä vanhemmuudesta.
Vanhemmuudesta jutellaan ohjelmassa, noin kohdan 25 minuuttia paikkeilla.
Korhonen kirjoittaa blogissaan näin:

" Hän (Outi Mäenpää) sanoi miestoimittajalle, että teidän sukupolvenne on lötsö ( tai jotain sinnepäin). Te haluatte harrastaa ja kaikkea mahdollista muuta mutta jumalauta, te olette ensisijaisesti vanhempia, jos kerran olette niitä lapsia hankkineet.

Oi, kiitos Outi, kiitos. Istuin sohvalla suu auki, että joku uskaltaa tuolla lailla sanoa. Yes. Onneksi se ei ollut ope, koska silloin se olisi ollut syyllistämistä. Nyt se oli vain shokkihoitoa.

Oppilaani tuli myöhässä tunnille. Kysyin syytä.
– Äiti ei ehtiny heittää mua kouluun, kun sillä alkoi ratsastustunti, mun piti tulla bussilla.

Toinen äiti soitti kesken tunnin ja kysyi, oliko lapsi tullut kouluun.
-No mihin se sit ajatteli sun menneen? kysyin.
– Ei, ku se jäi nukkumaan, kun mä lähdin.

Kehityskeskustelussa äiti kertoo harrastavansa hyväntekeväisyyttä huono-osaisten lasten hyväksi ja siksi hänen omat lapsensa menevät keskenään nukkumaan.
Ei jumalauta, sinä et mene ratsastustunnille, jos lapsesi myöhästyy sen takia koulusta.
Ei jumalauta, sinä et jää nukkumaan, kun lapsesi lähtee kouluun.
Ei jumalauta, sinä et harrasta sellaista, mikä pakottaa lapsesi menemään keskenään nukkumaan.
Kiitos Outi. Näistä ei uskalleta puhua ääneen.
Suomessa kun ei haeta syyllisiä."

Nyt, kun työssäoppimispäivien jälkeen en jaksa muuta, kuin rojahtaa sohvalle keräämään voimia seuraavaan päivään, on ollut aikaa katsoa tv:tä.
Viikonloppuna täytyi oikein kohottautua kuuntelemaan, kun Maria Veitolan Yökylässä-ohjelmassa Sirpa Selänne uskaltautui rohkeasti kertomaan mielipiteensä vanhemmuudesta. Viesti oli lähes samankaltainen; jos olet vanhempi; ole. Ota vastuuta; tee tehtäväsi!

Viisaita, rohkeita naisia....
Voikaa hyvin!