torstai 28. huhtikuuta 2016

Pentukurssilla osa1

Moikka!

Eilen päästiin tositoimiin, kun oli iltasella ensimmäinen pentukurssi koirakoulu Fiiliksessä. Dominon kanssa samalla kurssilla olivat pennut Nitro, Sulo, Inka, Malla ja Messi. 
Domino antoi silminnähden hyvän ensivaikutelman itsestään rotunsa edustajana ohjaajalle. 
Musta on tosi ihanaa kulkea Dominon kanssa "ihmisten ilmoilla", kun moni ihminen aivan kuin havahtuu, että "onks toi nyt se chowchow?" Chowi on meilläpäin vielä harvinainen ja Dominon sosiaalisuus saa kyllä monet ihastumaan. 
Siellä kurssilla ekana tehtäväna oli saada koira katsomaan sua silmiin. Saada kontakti meidän välille. 
Dominoahan ei siinä vaiheessa kiinnostanut mun huomioiminen alkuunkaan! Sehän nyt tasan tarkkaan tiesi, että joo, mami on tos vieres, mutta nää kaikki muut olis kivoja kavereita! Miksei tää leikitä!!??
No, pääsi Dominokin siten makupalojen makuun :)
Sitten vuorossa oli "tänne". Sitä ei saa kuluttaa loppuun; terassin ovesta huudellaan jotain muuta, koska "tänne" on käsky sitten, kun on tosi kyseessä, ja tänne on tultava. 
Maahan pitäis mennä suorilta jaloilta. No, Niko on jo opettanut Dominolle maahan istu-käskyn jatkona, niin se ei nyt sitten oikein ottanut tuulta alleen. 

Muut pennut olivat hyvinkin niitä "kerro vaan, mitä haluat mun tekevän" -rotuja. Siihen nähden Domino pärjäsi oikein hyvin. Ja ylipäätään alkuihmettelyn jälkeen oli kiinnostunut siitä, mitä mä halusin, että tehdään. 

Oikein odotan ensi viikon tapaamista. 
Mukava on, kun osallistujia on just noin ton verran, että ohjaajalla on aikaa ihan kädestä pitäen opettaa. 
Kyllä tästä hyvä tulee! :)

Ensimmäinen resepti on nyt muuten Kinuskikissan TassutteleKotiin-leipomossa.
Käykäähän vilkaisemassa. 

Aurinko paistaa! 
Hyvä viikonloppu edessä! :)

Kinuskikissa; TassutteleKotiin-leipomo

Nyt kun arki on alkanut taas rullaamaan hyvin (lue, kun saan nukkua kokonaiset yöt, enkä pese mattoja joka päivä) on tullut ikävä leipomista. 
Pinnistelemälläkään en nyt muista, mikä oli se ensimmäinen resepti, jonka Kinuskikissan sivuilta aikoinaan tein. Muistan kuitenkin, että olin silminnähden yllättynyt siitä, että onnistuin ja että tuotos oli jopa hyvää! 
Harmittaa, kun olen ehtinyt kokeilla monia Kinuskikissan juttuja, mutta niistä ei ole mitään "päiväkirjamerkintää" muistona. 
Aiemmin jo huomasin Kinuskikissan sivuilla mahdollisuuden perustaa oman leipomon. Jotenkin tässä pentuhärdellisssä asia unohtui, mutta palasi eilen sitten mieleen. 
Nyt TassutteleKotiin-blogilla on oma leipomo osoitteessa: 
Kun saan valokuvat selattua läpi, lisäilen leipomoon niitä huippuhetkiä, joissa koen onnistuneeni. 
Leipomoon pääset jatkossa sivupalkin linkistä. Kannattaa tutustua siellä leipomoihin; aivan uskomattomia taitajia löytyy. Vinkkaan sitten myöhemmin sieltä hyviä inspiksiä!

Tänään pääsemme Dominon kanssa ensimmäistä kertaa koirakoulu Fiiliksen pentukurssille. 
Domino jo aloitti aamutuimaan kurssille valmistautumisen: 



En ihan varmasti tiedä, ehtikö maistaa, mutta aikamoisen virtapiikin sai kyllä näiden kuvien jälkeen. :)

Aurinkoista päivää kaikille! 
Kerrotaan sitten pentukurssin fiiliksistä myöhemmin!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Luennolla; Miten puhua kannabiksesta...

Kävimme tänään kuuntelemassa Ehyt ry:n luennon Seinäjoella.
Miten puhua kannabiksesta -hanke on suunnattu yläkoulun ja toisen asteen opettajille, terveydenhuollon ammattilaisille sekä kaikille nuorten parissa työskenteleville. 
Minä istutin itseni auditorioon ihan vain "äitinä". 


Paikallissanomalehti Ilkassa oli juuri tänään artikkeli, jossa poliisi ilmoitti viljelmiä löytyvän Etelä-Pohjanmaalta viikottain. 


Olemme kiertäneet lähialueen luentoja nyt parin vuoden ajan. 
Kerran lähikunnassa huolestunut vanhempi kysyi poliisilta, että mistä sitä kannabista tänne meidän lapsille oikein tuodaan?
Poliisi veti naamansa peruslukemille ja vastasi, että ei sitä rouva hyvä mistään tänne tuoda; te osaatte kasvattaa sitä täällä ihan itse! 





Tästä nappasin kuvan, kun tuo lause; "huoli ei tarvitse todistusaineistoa,
luota omaan tunteeseen" jäi mieleen pyörimään. 


Tässä vielä tiivis paketti, joka löytyy YouTubesta. 




maanantai 25. huhtikuuta 2016

Pieni irtiotto... osa1

Teimme viime viikolla jokakeväisen irtioton Viroon; Tarton maatalousnäyttelyyn. Meidän perheen maatalous on hyvin pienimuotoista; perunanviljelyä ja vähän nurmikon lannoitusta, mutta ystäväpariskunta, jonka kanssa matkan teemme, kuuluu sakkiin, jonka ansiosta meidänkin ruokapöytään ilmestyy muun muassa kotimainen, raikas maito. 
Tämän kevään retki oli ystäväni mielestä jännittävä; huomasin nimittäin matkaa edeltävänä iltana passini vanhentuneen. Googlen linkeissä moni oli sitä mieltä, että vanhalla, tai jopa ihan kokonaan ilman passia voi käydä Virossa. No, alkoi siinä sitten pikkuinen pähkäily, että olisko mulla niin hyvä säkä, että  a) passia ei kysytä ollenkaan tai b) kysytään ja nuhdellaan vanhaksimenneestä VAI jäänkö rannalle ruikuttamaan...
Helsinki-Vantaan lentokentältä saa passin pikana, mutta vain lentävät matkustajat; näin kertoi väsynyt naisääni puhelimessa. Hän jatkoi, ettei missään nimessä kannata mennä Pasilan poliisilaitokselta väliaikaista passia noutamaan, koska siellä jonot ovat pitkät! No, arvaatkin varmaan, että parempi puolisko oli siinä vaiheessa jo hurauttanut motarilla ohi Hyvinkään, josta väsynyt kehotti passia noutamaan.  Pasilaan lomps. 
Jonotusnumero kouraan. Jonotusnumero ystävän kouraan. Juoksu tien toiselle puolelle valokuvaamoon. Juoksu kuuden minuutin päästä takaisin. Valokuvat ja jonotusnumero omaan kouraan. Piinallisen tunnin jälkeen mulla PINKKI passi viikon voimassaololla kourassa! Juoksu ulos autoon ja ajo satamaan läpi liikennevalojen; ei tietoakaan vihreästä aallosta :)
Tulliin....
Laivassa! 
Meiltä keneltäkään EI kysytty passia. 


VikingLine; seisova pöytä. Suussasulavaa kalaa. 



Ihania jälkkäreitä, joita silmät söi paljon, mutta vatsa ei jaksanut vastaanottaa :) 




Tallinnasta ystäväni oli varannut majoituksen Sokos Hotelli Virun kanssa samassa kompleksissa sijaitsevasta Hotelli Estoriasta. 



Oli kyllä kaikinpuolin kiva "Solo by SokosHotels". Suosittelen. 


Meillä on tapana piipahtaa joka reissulla Lennen tehtaanmyymälässä. Näin teimme tälläkin kertaa. Lennen ulkoiluvaatteet ovat olleet meidän muksuilla käytössä jo esikoisella. itse ole tykännyt, että ovat oikein sellaisia pidä&pese-vaatteita; laadukkaita, kivoja käyttää ja kivan näköisiä; värikkäitä, eikä kaikilla vastaantulijoilla ole samanalaisia. 



Käymisen arvoinen kahvila ihan kävelymatkan päässä Viru-keskuksesta on Narva-Kohvik


Palvelu ei vielä ikinä ole ollut "hunajaa", mutta tuotteet ovat kertakaikkisen suussasulavia. 


Seuraavana aamuna suunnistimme kohti Tartoa... 
Jatketaan pian matkaa! :)


Domino; Arvonnan virallinen valvoja :)

" Moi !
Mami oli koko sunnuntain YkkösBasaarilla moikkaamassa kaksijalkaisia ja myymässä kamoja, joita meillä ei enää tarvita. Mami sanoo, että mulla alkaa olla niin paljon tavaraa, että pian tarvitaan lisätilaa! Isännällä on jo lautoja, joista se aikoo väsätä mulle kesäkämpän -vähänkö hienoa! 
Siellä Basaarilla oli mun lempparikaupan, Faunattaren arvontalaatikko. 
Tänään me mentiin mamin kans Faunattareen ja mä olin vähän niinkuin valvojana; ne nimittäin arpoi voittajat niistä osallistujista. 


Mä tässä ajattelin nyt sitten haukahtaa ne nimet, jotka sieltä laatikosta valikoitui. 
Te olette;

Heidi Tulimäki
Susanna Haaga
Ritva Leikas

Onnea Voittajille!

PikkuFaunattaresta te saatte hakea lahjakortit, joilla sitten saatte lemmikeillenne jotakin tosi mukavaa! Mä sain tänään valjaat! Arvaatkin, joo; pinkit on :) Niin, ja jos meette sinne mun lemppariFaunattareen, niin se on muuttanut, mutta vain seinän taa! Nyt siellä on niin paljon tilaa, että sinne tulee myös pupuja! 

Mun pitää ny mennä takas ulos. On nimittäin sellanen hölmö juttu, että aamulla kun menin ulos, niin mun lumi oli siä! Sillä aikaa, kun käytiin Faunattaressa, se ehti mennä piiloon. Niin meen nyt vielä ettimään sitä. Tosi hyvän piilon se löysi. 
Palataan! :) 

lauantai 23. huhtikuuta 2016

SneekPeak

Moikka!
Huomenna TassutteleKotiin-blogi on YkkösBasaarilla lähialueen blogien kanssa.  
Tässä tulee pikkuinen esikatselmus huomisesta kirpparipöydästä. 
Tein kotona sommitelmaa, jotta sujuu sitten huomenna aamusta paikan päällä nopeammin. Pöytään tuli Partyliteä, Greengatea, Pentikkiä....
 RivieraMaisonia, emalia, ihania vanhoja Tammen kultaiset- satukirjoja....
vanhoja pitsireunaisia lakanoita ja tyynynliinoja, Pentikin verhokangasta, 
tyynynpäällisiä, Ikean valkoiset verhot....
PompDeLuxia, NameIt:ä, Creamie:a, Mayoralia koossa 120-140cm. 
TassutteleKotiin-blogin pöydän löydät valtavan sipsivuoren edestä Dominon julisteen luota!
Nähdään! 
Ps. Domino lähettää terkut aitauksestaan ulkoa. Hän ottaa kaiken nautinnon irti lämpimästi helottavasta auringosta. :) 

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Domino; " Ei niin kiva päivä, oikeestaan aika läjä "

Aamu alkoi tänään vähän toisin kuin yleensä. Hyvin rutinoituneelle Dominolle tämä ei ollut mieleen. Hän rakastaa rutiineja ja on silminnähden ylpeä ennakoidessaan kodin tapahtumia. Aamuruoka oli pettymys; vain kermaviiliä. Vatsa murisi puolenpäivään aikaan Evidensiassa; Domino kuitenkin oli iloinen ja kiltti asiakas, kuten aina. Odotustilassa olimme vain me joten Domino istuskeli vapaana. Kun Miia tuli huoneestaan ja kutsui Dominoa nimeltä, tämä lähti häntäänsä heiluttaen kohti. Tutkimushuoneen kynnyksellä hän kuitenkin löi jarrut päälle ja päätti poistua takavasemmalle. Ehkä edellinen kerta ei ollutkaan ihan 100 %:sen kiva kokemus :)
Domino sai rauhoituspiikin ja laskeutui makuulle aika nopeasti. Me saimme mieheni kanssa poistua tuskalliseksi tunniksi. 
Kuten kuvista täällä blogissa olette saaneet huomata, Dominon silmät ovat vuotaneet. Varasimme Dominon 12 viikon rokotusajan Seinäjoen Evidensiasta Miia Nyrhilälle, joka on erikoistunut silmiin. Silloin sovimme, että seuraamme tilannetta ja palaamme asiaan 16 viikon rokotuksessa. Minä kuitenkin meilasin Miialle jo aiemmin ja yhteistuumin päätimme, että Dominolle laitetaan alaluomiin tukiompeleet, joiden avulla alaluomia pyritään saamaan arpeutumaan oikeaan asentoon. Dominon tikit ovat ihan sitä perinteistä lankaa ja tikit poistetaan näillä näkymin neljän viikon kuluttua. Neljän viikon "vedossa" on mahdollista, että alaluomet "oikenevat", eivätkä enää käänny sisäänpäin. Jos nämä tukiompeleet eivät auta, on entropiumin hoitona sitten leikkaus. 
Me emme mieheni kanssa saaneet katsetta, hännänheilutuksesta puhumattakaan tavatessamme Dominon toimenpiteen jälkeen. Kotimatkalla kävi hyvin selväksi, että herne oli pienessä nekussa, hyvin SYVÄLLÄ. Kannoimme kotiin vetelän 8,7 kiloisen rakkauspakkauksen.
Kotona Domino on toimenpiteen jälkeen pääasiassa nukkunut. Syödä olisi saanut vasta monen tunnin kuluttua, mutta neidin suoranaista kiljuntaa ei olisi kuunnellut erkkikään! Onneksi vatsa rauhoittui muutamalla kostealla kanamurekepalalla. 
Meillä otetaan nyt iisisti ja levätään tämä ilta. Huomenna onkin edessä sitten jo taas ihan uudet kujeet. 
Voikaahan hyvin!



maanantai 18. huhtikuuta 2016

Yhteistyötä Faunattaren kanssa :)

Moi! 
Piipahdin vain yhtäkkiä muistuttamaan, että olettehan laittaneet kalentereihin tuon YkkösBasaarin sunnuntaisen blogikirpparitapahtuman?

Mulla on täällä niinkuin ajatuksen tasolla kaikki kamat kasassa. Käytäntö laahaa hieman perässä :)
Mutta semmonen juttu mun piti vielä kertoa, että kun Dominon lemppariputiikki on tuo meidän läheinen Faunatar, niin Faunattaren tytöt laittaa pystyyn tuonne sunnuntaiseen tapahtumaan arvonnan! Eli TassutteleKotiin-blogin kirppispöydässä voit osallistua arvontaan, jossa voittona on lahjakortteja Faunatar-liikeeseen! 


Mitäs sanotte? Hienoa, vai mitä?!?
Toivottavasti moni teistä pääsee mukaan. On kiva tavata teitä siellä sitten paikan päällä! Tulkaa tekemään hyviä löytöjä!

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Huhtikuun puoliväli; se on kevät!

Huomenta! 
Tämä aamu alkoi arpajaisilla! TassutteleKotiin-blogin Fb-sivuilla on ollut jo jonkin aikaa ihan muutamaa vaille 100 tykkääjää. Jotenkin sadan ylitys kummitteli mielessäni, ja päätin sitten ihan yhtäkkiä laittaa illalla pystyyn pikkuisen kirin. Lupasin arpoa suklaalevyn, kun tykkääjiä on 100 tai yli. 
Aamu sen paljasti, eilisillan rykäisy tuotti tulosta ja tykkääjiä oli tullut lisää. Jos sinä et vielä ole fb-sivujen tykkääjä, tästä pääset sivuille ja nappaamaan itsesi mukaan. Faceen päivitän Dominosta tilanteita ja videoita; se on jotenkin kännyllä näppärää ja nopeaa tehdä sinne :)
Arvonnassa käytin   http://arvontakone.suntuubi.com/ -sivulla olevaa arvontakonetta. 
Oli jotenkin ihana naputella nimiä koneeseen. Listaan tuli sekin tyttö, jonka kanssa ekalla luokalla istuttiin vierekkäin; mies, joka on Volvoa-fanittavan opiskelijakaverini isä; nainen, jolta sain elämäni ekat meikkisiveltimet, oikein sellaisessa kangaskotelossa (olivat muuten Oriflamen :), monia rakkaita, monia uusia tuttavuuksia, monia chowi-rakastajia :) Yli sadan nimen näpyttely kesti, mutta nopeasti tuolla arvontakoneella kuitenkin loppuviimein arpoo. 

Me ollaan nyt tykästytty kaupungin koirapuistoon. Puisto on yllättävän siisti ja turvallinen vaihtoehto, kun irrallaanolo on meillä vielä vähän niin ja näin. Eilen käytiin villakoiratassukamu-Osmon kanssa haukkaamassa happea. Osmo onkin ensiviikolla sitten isoveikka! Heille kotiutuu pikkuinen saksanseisojaneiti! Domino saa taas ystäväperheestä uuden tassukamun!  
Kello on nyt 8:56. Domino kuljeskelee silminnähden närkästystyneenä ympäriinsä. Hän ei ymmärrä, miksi makuuhuoneiden ovet ovat yhä kiinni ja talo nukkuu. Tähän aikaan kaikki ovat yleensä jo muualla ja vain hän nukkuu! Domino on hyvin rutinoitunut. Hän osoittaa voimakkaasti, jos jokin meinaa mennä toisin, kuin yleensä. Myös ne rutiinit, joista hän ei välita, ovat selvillä; kynsien leikkaus ja harjaus! Niin, ja ei sovi unohtaa sitä c-vitamiinijauhetta, jonka ostin ajatuksella, että se on näppärää sujauttaa ruuan joukkoon. Sitähän hän ei suostu syömään edes jauhelihan seassa. Ollaankin nyt sirrytty sitten ihan palaan ascorbiinitablettia. Sen hän rouskuttaa muitta mutkitta! 

Ensi viikkoon mahtuukin taas monenlaista. Käymme Dominon kanssa Animagissa, hän saa tänne hoitajakseen muutamaksi päiväksi mummin ja sunnuntaina onkin sitten se paikallisen kirpparin tapahtuma, jossa TassutteleKotiin-blogilla on oma kirppispöytä. Mummi tulee hätiin, kun käymme pyörähtämässä paremman puoliskoni kanssa Tarton maatalousmessuilla. Joku juuri sometti Tallinnan eläinkaupasta joitain kuvia; tällä reissulla taidan minäkin eksyä johonkin paikalliseen lemmikkiliikkeeseen. 
Voikaahan hyvin!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

YkkösBasaarilla tapahtuu

Moikka! 
Tuo Seinäjokinen itsepalvelukirpputori, YkkösBasaari, jossa TassutteleKotiin-blogilla on paikka helmilokerikossa, laittaa tuulemaan!
Huhtikuun lopussa järjestetään koko perheen tapahtuma, jossa esille pääsevät paikalliset blogit kirpparipöytineen. 
Tapahtumaan järkkää kirppispöydän helmiblogien lisäksi julisteessa mainitut blogit. TassutteleKotiin liputtaa ihanan Mallan mukaanpääsyä! 
Ja tiedättekö! Malla lupasi tuoda mukanaan suussasulavia herkkuja MallanMakeitten kahvilasta!!
Varmaan täytyy hieman paastota ennen tapahtumaa :)

Tapahtumassa on kevään kunniaksi pomppulinna, narunvetoa ja ongintaa. 
Kevään ekat hattarat voi myös nautiskella tuolla!
Itse olen jo vähän ehtinyt mietiskellä kirpparipöytäni tarjonnan koostumusta. Vaihdoin kahvipaketilla somessa pienen siron rekin, johon myyntiin tulee 120-130 cm kesäasuja. Pöytään kasaantuu helmiä; mm. Pentikin, Partyliten, Greengaten ja RivieraMaisonin ihanuuksia. Nämä ovat sellaisia, joita en ole hennonnut viedä tavalliseen kirpparipaikkaan, kun pelkään niiden rikkoutuvan. 
Tapahtumasta ehdin infota teitä tarkemmin vielä myöhemmin. 

Nyt on kuulkaas kevät!
Meillä on kodarin ovi auki. ( mulla on tossut jalassa! ) Domino kulkee aitauksessaan, joka muuten siirrettiin kuivalle nurtsille, ees taas. Se istuu kuivalla nurtsilla, joka tarttuu peppukarvoihin, ja kantaa ruohoa sisään. ( Mä vihaan lattioiden siivoamista! ) 
Domino nauttii pihalla ihan kympillä; pyörii nurmikolla, saa hepuleita, kuljettaa kenkiä aitaukseensa ja pyörittelee pallojaan. 
Päivän vois viettää ihan vaan seuraten sen pölläilyä :)

Mukavaa aurinkoista päivää toivottelee Domino :)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kausaliteetti.

Kausaliteetti (lat. causalitas < causa 'syy') 
on syy–seuraussuhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen.
Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus.

Syy:
 Seuraus: 

Syy ja Seuraus kohtaavat:









lauantai 9. huhtikuuta 2016

12 viikkoa pienen tytön elämää..


Paljon on mahtunut Dominon kahteentoista viikkoon. Uskomatonta, miten nopeasti aika menee. Latasin tuohon alle perjantaisen videon, jossa näkyy vielä pieni kaistale lunta, joka on Dominolle nyt kultaakin kalliimpi. Siinä hän nautiskelee auringossa. Aitauksen nurmikko on ärsyttävän märkää, eikä Domino siitä kyllä pahemmin tykkääkään. Vähiin ovat jääneet sellaiset rallit, joita lumella vedeltiin. 
Eilen kävimme raviradan Animagilla eli nykyisellä Evidensialla nappaamassa viikon 12 rokotuksen. Painoa Domino on kerännyt nyt 7.4 kiloa. Seinäjoella eläinlääkäripalveluja on tarjolla monessa osoitteessa; meille tämä raviradan piste tuli tutuksi aikoinaan Everstin kanssa, kun hänelle hoidossaoloaikana tuli korvatulehdus. Silloin saimme todella lämpimän vastaanoton. Minä olin totaalisen huuli pyöreänä selittäessäni, että "tää on meillä hoidossa, en mä tiä edes sen tarkkaa ikää". Sirulla Everstin tiedot löytyi, apu saatiin ja elämä hymyili taas. 
Seuraava Dominon visiitti rokotukselle on sitten viikolla 16. Eilen muuten saimme reseptin punkkitablettiin; Bravectoon. Tämä tabletti on Dominon kasvattajan ja myös eilisen lääkärin suosittelema. Lääkäri oli eilen sitä mieltä, että ensimmäinen tabletti, jonka vaikutus kestää 12 viikkoa kannattaa ottaa jo nyt, ja toinen sitten heti perään. Reseptissä on yksi tabletti; muistilistaan tuli taas lisäys tuostakin, että muistan seuraavalla käynnillä pyytää uuden reseptin. 
Siellä kasvattajan peruskurssilla kysyttiin, että pitääkö kaikki "kennelkirjaa". No, kennelkirja oli vähän "hieno" maininta, mutta kyllä useimmat nyökyttelivät pitävänsä "muistikirjaa" koiran tapahtumista. Neljä viikkoa on meidän yhteiseloa takana. Kyllä muistilaput ovat meillä ainakin kovassa käytössä. Puhelimen kalenteri täyttyy Dominonkin merkinnöistä. 
Huomasitteko muuten uudistuneen yläpalkin? Käytiin Dominon kanssa paikallisessa Kuva-Seppälässä nappaamassa sellaiset kuvat, joista neidin kasvotkin näkyy. Itse kun yrittää Dominoa ikuistaa, niin saa muistiin vaan mustaa läjää :)
Meillä on vähän harmaa päivä, mutta ulos ajattelin suunnistaa. Haluaisin vaihtaa Dominon aitauksen paikan talon toiselle sivulle, jossa nurmi on jo kuivempaa eikä ole istutuksia. Nyt kun Domino on ihastunut lumen alta ilmestyneisiin pensashanhikkeihin, on jotenkin koko ajan mielessä, että mitä ötököitä hän karvapeitteeseensä saa ja kantaa sisään. 


Mukavaa viikonloppua kaikille!

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Kuulumisia...

Huomenta! 
Nyt painaa ankarasti työt päälle, mutta ihan yhtäkkiä piipahdin kertomaan, että viikonlopun kasvattajan peruskurssi on läpäisty! Hieno oli kurssi; mukavat vetäjät ja 60 innokasta koiraharrastajaa! Vetäjät olivat pitkänlinjan konkareita ja materiaali käsiteltiin mukavan käytännönläheisesti. Arvostettiin maalaisjärkeä, jota itse peräänkuulutan vahvasti. Tuolla kurssilla esiteltiin kuvassa näkyvät opukset. Varsinkin tuo Helena Koskentalon kirja sai paljon kiitosta. 

Lauantaina kurssi kesti pitkän päivän ja illalla oli vähän sekava olo, ettei oikein tiennyt, minne revetä. Pirautettiin Dominon kanssa tassukamulle, että vähän nyt olisi happihyppelylle tarvetta. Ollaan Dominon kanssa liikuttu todella vähän missään "maastossa", kun rokotus on vielä saamatta. Dominon aitaus aiheutti myös sen, että hänhän ei enää halunnut kulkea hihnassa! Kahdestaan kun lähdettiin ulos, meno oli täyttä sähellystä! Yks päivä sitten lähdettiin likkaporukalla vähän kävelemään. Domino tajusi jonkun matkan kuljettuaan alkaa kipittää Lauran perässä ja se olikin se käänteentekevä juttu; nyt hän kulkee nätisti. 
Domino kulkee nyt hyvin vierellä ja ajattelin yrittää pitää asian myös näin. Että sitten kun näen hyvän paikan, hän saa mennä asioilleen. Nykyään saa lukea niin paljon kaikenmaailman myrkytetyistä nakinpaloista ja nuppineulalihapullista, etten välitäkkään päästä häntä flexillä sinne 5 metrin päähän, mihin itse en pysty näkemään. 
Sunnuntaina kurssilta palatessa olohuoneessa odotti mun lenkkarit ja tossut. Toiset kengät oli kulkeutuneet keittiöön. Domino väitti, että kengät ovat liikkuvaisia, ja ihan itsekseen kulkevat. Tiedä sitte, että kuka nauhat oli aukaissut!
Pääsimme muuten koirakoulu Fiiliksen pentukurssille, joka alkaa huhtikuun lopussa. Sieltä sitten fiiliksiä tulee tänne blogiinkin! 

Mukavaa viikkoa teille kaikille! 

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Perjantai 1.huhtikuuta 2016

Aprillipäivä. 
Miten mua ei huvita nyt olenkaan?
Olen kahlannut läpi materiaalia Kennelliiton kasvattajan peruskurssille, joka pidetään Seinäjoella tulevana viikonloppuna. Aineisto on monilta osin järkeenkäypää yleistietoutta, jonka luettua nyökyttelee, jotta " joo näin on; enpä oo tullu ajatelleeksi". Mukaan mahtuu osioita, jotka heittää hieman yli mun hilseen; " Jos alleelien välillä ei ole dominanssia, heterotsygootin ilmiasu on välimuotoinen eli intermediaarinen, kahden eri alleenin välimuoto." 
Edellinen käsitteli perinnöllisyyttä :)
Materiaalia ei saa julkaista kaupallisessa tarkoituksessa.  Tämähän ei ole kaupallista, niin seuraavassa ajatuksia materiaaliin liittyen:  

" Käyttötarkoituksestaan huolimatta jokaisen koiran tulee olla yhteiskuntakelpoinen. Seurakoiran ammatti ei ole mitenkään väheksyttävä; 
juuri sen henkisiltä ominaisuuksilta vaaditaankin paljon!"   
  Aivan niin.
Suurin osa koiristamme on ensisijaisesti seurakoiria. Heidän roolinsa yhteiskunnassa on merkittävä. 
Materiaalissa painotetaan useampaan otteeseen sitä, miten koiran tulee sopia siihen ympäristöön, johon se muuttaa. Voiko esimerkiksi omakotialueelle hankkia rotua, joka on haukkuherkkä? No voi, mutta kauanko naapurisopu sitten kestää?!? 
Jos koira on hyväkäytöksinen, edistää se erityisesti  koirattoman väestön hyväksyntää. Tällaisessa tilanteessa voittajia ovat molemmat osapuolet.  
Sitten on se joukko, joka sanoo leikkaavansa nurmikkonsa just silloin , kuin heille sopii. Olipa se sitten sunnuntaiaamulla klo 6 tai keskiviikkoiltana klo 22. Ympäristöstä piittaamatta hankitaan se rotu, joka halutaan. Mitä jos oliskin niin, että naapureilta tulisi saada suostumus koiran hankintaan? Ihan niinkuin me pyydetään nyt hyväksynnät piharakennusten tai raja-aitojen pystytyksiin? Käyttäytyiskö meidän lemmikit silloin niin, että kaikilla osapuolilla vois olla rauhallinen aamukahvihetki terassilla?
Siellä koirakorjaajan luennolla tuli esiin se, miten suuri osa suomalaisista koiranomistajista on sitä mieltä, että he kyllä "pärjäävät" koiransa kanssa. Oli joku juttu, kun tää luennoitsija oli ehdottanut, että jos hän auttaisi. Vastaus oli ollut; "mä kyllä täs pärjään!" Perisuomalaista! Miten se onkin niin häpeällistä pyytää apua? Tai miksi tyytyä pärjäämiseen, jos jotain todella paljon ihanampaakin olisi mahdollista saavuttaa? Ollaanko me menty siihen, että hankitaan ihana säyseä pentu, joka sitten vuosien myötä muuttuukin huomaamatta riesaksi, jota ei kuitenkaan ole hyväksyttävää poistaa päiväjärjestyksestä? Pennusta suostutaan maksamaan suurikin summa, mutta aikuisen koiran häiriökäyttäytymiseen ei monesti haluta panostaa penniäkään. Uskotaanko me siihen vanhaan sananparteen niin vahvasti, että luullaan rahojemme menevän hukkaan? Oppiiko vanha koira enää uusia temppuja?!?