Meitä on nyt kuusi...

Ajelimme eilen Kirkkonummelle noutamaan Dominoa kotiin. Matka oli pitkä ja jännitys huipussaan! Dominon tapaamisen ja kotiuttamisen välinen aika tuntui kyllä tosi pitkältä ja viimeiset päivät piinaavilta, vaikka aikaistimme noutoa viikolla. 

Askartelin kahdesta pahvilaatikosta kotimatkaksi Dominolle pedin. Reissasimme isolla kalustolla, joten ajattelin, että peti on pieni, turvallinen "turvapaikka" matkan ajaksi. Reunapehmusteet, vauvan peiton ja pussilakanan nappasin kirpparilta parilla eurolla ja ne ajoivatkin asiansa tuossa uusiokäytössä ihan hyvin. 

Dominon velipoika Paavo oli juuri ehtinyt lähteä pyöreän talon kennelistä omaan kotiinsa. Paavon seikkaluja voi seurata facessa nimellä Paavo ChowChow. 

Dominon vuoro oli sitten reippasti tokana. Eilen kotiutui myös Dominon veli Vito. Moona ja Romeo jäivät vielä äitiliinin, Ihanaisen Idan hellään huolenpitoon. 

Domino sai tyttömäisen pannan ensimmäisen kerran kaulaansa ja kotimatka alkoi. 

Matka sujui rauhallisesti parilla pysähdyksellä. Sylitimme kaikki Dominoa kotimatkalla, jotta hän jo matkan aikana leimautuisi meihin kaikkiin. Ja sitten tultiin kotiin! Oltiin ajateltu, että kuljetamme Dominon läpi kodin; esitellen hänelle huoneet ja näyttäen, että "tässä minä johdatan sinut huoneeseen. " Juu, ei mennyt niinkuin Strömsössä. 

Koska Domino on saanut Kirkkonummella kulkea vapaasti aidatussa pentulassa, oli hänellä hyvinkin vahva mielipide pannasta ja hihnasta. (on vielä tänään sunnuntainakin) Päätimme -pitkän- ajan kuluttua, että hän saa ihan itse tulla kotiin ja tutkia paikat haluamallaan tavalla. 

Katsoppa kuvaa! Juu, niin on hän sitä mieltä, että tähän jään ja tässä kökötän! Mihinkään en tule! Ja välttis en tänne jää! 

Kello oli tässä vaiheessa kymmenen korvilla, ja meillä muilla valvottua päivää takana hurjasti enemmän kuin Dominolla. Pallolla houkutellen saimme Dominon huijattua olohuoneeseen ( 4 metrin matkaan kului valehtelematta aikaa puoli tuntia!). Olohuoneessa hän nukkui omassa pienesssä valtakunnassaan ensimmäisen yönsä kello viiteen asti. 

Kävimme pihalla, ja sitten toinen meistä leikki tunnin verran. Arvaatteko kumpi :) ?

Nyt elämme sunnuntaita. Ruoka ei ole mainittavasti maittanut. Neiti on hyvin vieraskorea. Hiljainen, rauhallinen. Hän liikkuu olohuoneessa tällä alueella, joka kuvassa näkyy. Ei houkuteltunakaan tule muualle. Emmekä ole vieneet. Hän saa omaan tahtiinsa tutustua ja kotiutua. Dominon kanssa kotiutuivat myös nuo Ainun puput, jotka lähetimme Kirkkonummelle pari viikkoa sitten. 

Nyt tämä äitiliini laittaa noille kaksijalkaisille lapsukaisille jotain sapuskaa! 

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! 

Dominon tassuttelua...

Domino on alkanut leikkiä yhä vauhdikkaammin Kirkkonummella. Paljon on tapahtunut kehitystä siitä, kun tapasimme hänet viimeksi. Saamme päivittäin kasvattajalta viestejä ja kuvia neidin touhuista. Dominon kuvia olen laittanut enemmän instaan. Sinne pääset kätevästi katselemaan tuosta sivupalkin suorasta linkistä. 

Meillä alkaa nyt olla Dominon välttämättömimmät varusteet hankittuna. Eilen ajatuksena oli viedä  myytävää tavaraa YkkösBasaarille. No, kiersin siinä muutaman käytävän, en alkuunkaan kaikkia, ja hups heijaa; mullahan oli sitten jos jonkinlaista kotiintuomista. Niitä kuvasin myös vähän sinne instaan. Kaikkea ei uskalla kertoakkaan :) Mieheni tuli eilen kotiin ja kysyi, että muuttaako meille vauva? Seiskaluokkalainen sai myös aikamoisen naurukohtauksen, kun illalla näki Dominon "leikkipaikan". Ajattelin, että jos hänellä on omia kamoja, niin ehkä-pä muu sisustus ei sitten niin kiinnosta - toiveajattelua! 

Ensi viikolla Domino sitten tassutteleekin Etelä-Suomen lumien sijaan Etelä-Pohjanmaan lumilla. Minä en ole oikein taitava kuvaaja, mutta jospas lumea vasten saisin vangittua neidistä kauniita piirteitä. Jos hän siis suostuu olemaan paikallaan :) Kasvattajamme meinaa, että neiti on aika tempperamenttinen tapaus. Tiedättehän sen, kun suomalaiset lapset ovat kurittomia ja etelä-eurooppalaiset juurikin niitä tempperamenttisia! Minä olen kyllä Patrickille meinannut, että se on se Dominon sisko, joka on tempperamenttinen ja vauhdikas, että hän on varmasti äkkiseltään katsoen sekoittanut samannäköiset sisarukset! :)
Sivupalkkiin lisäsin blogin, jossa seurataan Peetun ja Toivon seikkailuja. Toivo on siis se pitkäkarvainen mäyräkoirapentu, josta mainitsin aiemmin. Toivo on nyt jo kotiutunut. Ja muistatteko, kun kerroin siitä villapaitamamma-ystävästäni, heidänkin perheensä kasvaa. Heille kotiutuu saksanseisoja; Elsa-neiti, joka on syntynyt juuri maaliskuun alussa. 

Kyllä nyt valtavasti on hauvavauvauutisia! 

3 yötä ja muru tulee kotiin!

Ihanaa naistenpäivää!

Tulin yhtäkkiä toivottamaan teille kaikille mukavaa naistenpäivää. 

En enää muista, missä yhteydessä törmäsin tähän mieleenpainuvaan blogitekstiin. Se taitaa sopia nyt vietettävään naistenpäivään ihan hyvin. Alku,  ei ole ollenkaan "oi sinä ihana nainen"-tyylistä. Itse asiassa alussa kerrotaan kutsusta, jolla pyydetään osallistumaan avioerojuhlaan. Avioero, näin lyhykäisyydessään, tapahtui, koska ihmiset muuttuivat. Kirjoittajalla on vahvahko näkemys avioerosta ja siitä, miten aika kuluu ja ihmiset siinä muuttuvat. 
Blogikirjoituksessa päästään mietelmiin, joita kirjoittajalla on omasta vaimostaan; siitä tytöstä, johon hän aikoinaan ihastui vs siitä naisesta, joka on nyt hänen vaimonsa ja kahden lapsensa äiti. Nämä ajatukset ovat palanneet usein mieleeni. Blogin teksti on helppolukuista englantia, ja suosittelen sen kokonaan lukemista, mutta laitan suomennetun pätkän, jos haluat lukea vain tämän suloisen vuodatuksen siitä, miten kirjoittaja näkee vaimonsa.  

" Se ei ole helppoa, tiedän sen. Joka päivä saan muistutuksen siitä, että vaimollani on omat aivot, ajatukset ja sielu. Meidät on sidottu yhteen avioliittoon, mutta hän on yhä hän ja minä olen yhä minä. Hän on luonnonvoima, hurrikaani, maastopalo. Hän ei ole mikään nukke, jota voisin vedellä naruista ja tanssittaa oman pillini mukaan. Hän on hän: voimakas ja salaperäinen. 

Joskus hän nauraa asioille, joille hän ennen olisi suuttunut. Joskus hän suuttuu asioista, joille hän olisi ennen nauranut. Joskus voin lukea häntä kuin avointa kirjaa. Joskus hänen kasvoillaan on täysin vieras ilme. Joskus hän hymyilee kuin olisi juuri kuullut maailman kertovan hänelle vitsin, jota kukaan muu ei ymmärrä. Minä opettettelen häntä, enkä tule ikinä oppimaan täydellisesti, sillä hän on kirja, johon tulee uusia sivuja päivittäin. " 

Meillä ei nyt tänä vuonna ole kukkia naistenpäivänä. Saan kuulemma sitten myöhemmin kukat koiranruuan muodossa. En vielä tiedä, miten nappuloilla juhlistetaan naistenpäivää. 

4 yötä ja Domino kotiutuu!

Helmilokerikon aarteita..

Kun Tassuttelekotiin pääsi Ykkösabasaarin Helmilokerikkoon, alkoi mietintä lokeron tarjonnasta. Alunperin ajatus oli yhdestä lokerosta, mutta saimmekin sitten lokeroita 2 per blogi; tavaraa mahtuu tuplamäärä! Mullahan oli heti hieno ajatus väsätä kynttilöitä, joissa seikkailee chowchow! No, askartelen kynttilät serveteistä ja arvaattekin, että servettejä, joissa oli chowi, tai ylipäätään mikään koira, on suunnattoman vaikea löytää. Nyt lokerossa tarjolla kynttilät chihuahuan kuvalla. 

Muutamia vuosia sitten askartelin vanhoista kahvikupeista nuppineulatyynyjä. Kuppeja oli vielä jäänyt muutama varastoon, niin ne pääsivät nyt myös myyntiin. 

Muutamat kirjaston poistomyynnistä hankitut koirakirjat lähtivät myös myyntiin. 
Kaverini Suvi-Tuulia askartelee suloisia uniikkeja kortteja. 
Kortteja koira-aiheilla voi nyt ostaa Tassuttelekotiin lokerosta YkkösBasaarilta. Jos asut muualla ja tai haluat kortin jollakin tietyllä koirarodulla/ aiheella/ värityksellä, niin voit laittaa blogin meiliin siitä viestiä (tassuttelekotiin@gmail.com). Viesti-osioon pääset, kun rullaat sivun ihan alas. Toimitus onnistuu näppärästi postilla. Suvi-Tuulian kortteja voi löytää myös Kuortaneelta kirppikseltä.

Näissä korteissa aiheena on suloiset koirat, mutta Suvi-Tuulia tekee kyllä muillakin aiheilla. Kaikki kortit ovat kolmiulotteisia ja uniikkeja. Nämä kuvat on otettu niin, että korteissa on jo sellofaanit päällä; luonnossa kortit ovat suuresti kauniimpia. 
Aloin oikein miettiä, että mihin mun aika valuu, kun löysin yläkaapista sytykeruusuja, joita mulla oli joskus aikaa tehdä!! Viimeiset sytykeruusutkin matkasivat YkkösBasaarille. 
Seuraavaksi ajattelin täyttää lokeroa sitten enemmän "kirpparikamalla". 

Tämä mun työhuone on kuin Peppi Pitkätossun Huvikumpu. otan tässä nyt sellaisen oikein reippaan rykäisyn ja teen työt pois, niin saan sitten ensi viikolla olla enemmän vapaalla Dominon kanssa. Voikaahan hyvin! 

Koirakorjaaja Ilmajoella

Talviloman viimeistä päivää viedään. Lapset alkavat olla pientä yskää lukuunottamatta flunssan kourista selvinneitä. Koko loma tässä menikin sairastaessa. 
Eilen ajelin naapurikuntaan kuuntelemaan Lahden kupeesta saapunutta koirakorjaaja Kati Rättöä. Jos hän on siellä sua lähellä luennoimassa, niin mene! Suosittelen!
Mullahan oli hienosti muistiinpanovälineet mukana ja ajatus hyvistä muistiinpanoista, mutta kyllä kulkaa niin oli mukaansatempaava kolmituntinen, että kirjoittelu jäi vähälle. Harmittaa oikein, kun tässä kotosalla oon nyt yrittäyt muistella Katin juttuja ja kertoilla niitä perheelle, joka tietty on niinkuin haavi auki, että; " Kerro, kerro, mitä se sano!"

Mun muistiinpanoista löytyy tällaisia asiayhteyksistään erotettuja juttuja:

"Yhdestä epäonnistumisesta ei saa tiputtaa hanskoja maahan! " Koirarodut ovat erilaisia, joku yksilö oppii käytännön 30 toistolla, joku vaatii 300 toistoa.

" Koira ei ymmärrä omaa kokoaan; chihuahua luulee olevansa maailman napa, vinttikoira luulee mahtuvansa emäntänsä syliin."

" Mikä ei ole sallittua, se ei ole sallittua IKINÄ! " : Tyyliin naapurin täti ei voi sanoa sinun eteisessä seistessään, että "Ei se haittaa, kyllä mua vasten saa hyppiä ja naaman saa nuolla. " Pentuajasta lähtien pitää olla johdonmukainen ja määrätietoinen. Kaikilla perheenjäsenillä pitää olla säännöt tiedossa ja niitä pitää noudattaa, tyyliin; kukaan ei päästä koiraa sohvalle, jos niin on sovittu.

" Se, miten hyvä suhde koiralla ja omistalla on, ei ole mitenkään yhteydessä siihen, mitä koiran kanssa tehdään. Huippu agilityharrastaja + koira voi olla ihan yhtä loistava pari kuin sohvaperunaemäntä + sohvaperunakoira." Tämä kumpuaa siitä, että usein ajatellaan, että he, jotka harrastavat koiransa/lemmikkinsä kanssa olisivat jotenkin "parempia omistajia" ja että heidän keskinäinen suhteensa olisi laadukkaampi.  Ja tässä ei myöskään nyt tarkoiteta sitä, miten "rakas" koira on omistajalleen.

" Hyvä laumanjohtaja on kuin hyvä emo, tyyni, tasapainoinen, määrätietoinen."

" Pentu tarvitsee hyvän laumanjohtajan emon jälkeen. Ilman johtajaa se on ymmällään ja  hakee paikkaansa."

" Kun laumanjohtaja on aikeissa lähteä kotoa; koira käsketään omalle paikalle; rauha. Vasta tämän jälkeen kengät, takit, kännykät; eteisessä tapahtuva hälinä, ja lähtö. Silloin koira jää "lepoon omalle paikalleen" kotiin. Koira näkee, miten hänen paikkansa/tehtävänsä on chillata ja laumanjohtaja lähtee tyynenä. Ei hätää  Näin, koska; koiran "sänky" on paikka, jossa chillataan; siellä koiralla ei ole tehtäviä. Siellä ei leikata kynsiä, harjata, pestä korvia. Sielä koira tietää, että se saa olla vaan. Sänky/ oma paikka on kuin turvasatama. "

" Koira tarvitsee sen, joka kertoo, mitä tehdään ! "

" Älä lähde kokeilemaan, lähde tekemään; koira tekee sen, mitä sinä laitat sen tekemään. "

" Älä harjoittele, lähde tekemään! "

" Älä käytä EI-sanaa. Itsesi tähden. Kun sinä ymmärrät, miten usein olet sanonut "EI", alat närkästyä. Käytä mieluummin sanontoja; " mitä juuri sinä nyt teit !" " Niin, mitä teit? "

Ja tosiaan nämä ylläolevat ovat "muistilauseita", joita voi toki tulkita monella tapaa. Googlettamalla koirakorjaajasta löytää paljon materiaalia. YouTubessa on aineistoa myös videoiden muodossa. 

Katin blogiin pääset tästä. ja päivitys koskien pentuaikaa löytyy täältä. Laitan Koirakorjaa-blogin myös tuonne sivupalkkiin muistiin. 

Mukavaa sunnuntaita kaikille! Ensi viikolla tähän aikaan pläjäytän teille kuvia siitä, kuinka Domino tasuuttelee ekaa päivää kotona! 

(uskomatonta, että tämän kaiken odotuksen jälkeen, kirjoitin juuri noin :) 

Hulta ja Samppa

Huomenta!

Tänään pääsen ilmajoelle kuuntelemaan Koirakorjaajan luentoa. Kerron sitten, mitä sieltä jäi käteen. Tänään on myös se päivä, kun on tasan viikko aikaa Dominon kotiutumiseen. 

Nyt jaan teille mukavan tarinan, joka on kirjoitettu tällä meidän alueen murteella. 

Mukavaa päivää sinulle!

Hulta ja Samppa

No, viimmeen se Hulta sittej joutuu oikeen sellaasehen pyörälavittahan, jota liikuteltihin 

käsin siitä kummien päältä pyörittelemällä. Tottahan soli ainollu vähä sellaanen tyskälihaanen, eikä juurikaa ottanu juoksuaskelta jousei aiva pakko ollu.

Mutta viimmevuosina ne jalaat sitte pikkuhiliaa meni aina vain huonommaksi, kunei enää 

tarvinnu lehemänkää alle taittua.

Mutta Samppa se viä käveli poistiehensä, vaikka kovaa sekij jo klemppas etukumaras, ja 

aroosti vasenta lonkkaansa, tottahan siäkiv varmahan joku kulumavika oli. Soli ainollus sellaanen luiseva ja laihankarppi, eikä suuremmin vaivojansa valittanu.

Nyssitte oli se aamu, ku Hultalloli se lääkäriaika, ja noli jo aijjoos tilannup Pentiltä kyytin, kus soli jo ennestänsä tuttu, ja silloli sellaanen isoo auto, johonka tuo Hultankip pyörärekkules mahtuu.

Ensim mentihin tietysti sinne lääkärihin, ja sieltä sitte risettien kans atteekihin, jokoli osuukaupan kans samoos tiloos. Pihalla Samppa kuhaa Pentin korvahan, jotta jos se menis tuon Hultan kans atteekihin, kus sillä ittellä oli vähä muuta tekemistä. No Hulta päriäs atteekis yksinki, eikä Pentti viittiny kieltää ku Hulta pyyti sitä sillaikaa hakemahan pari pakettia Kultamokkaa, kus soli tarioukses.

Kup Pentti tuli Hultan kans auton työ, niin Samppa jo orotteli auton takana, ja niil 

lähärettihin kotiappäin. Entiässitte tykkäskö Samppa niin kovaa siitä kotiappäim 

menosta, kus se rupes taas kovaa seliittämähän sitä, kussoli nuorempana ollu 

pohojaases tukkisavotas, ja kuinka kovaa sieloli parahat miehet tienannu.

Sitte se yhtäkkiä havahtuu, ja sanoo Pentille jotta ”Eksä kuule Pentti viittisi ajaa 

tuon Urhon pihan kautta, kum mullolis sille vähä  asiaa?”. No, Pentti arvas Sampan 

asian, ja sanoo jottei näillä kelan kyytiillä saap poiketa kut tarpehellisille asioolle, se 

tiesi vanhastansa, jottei sieltä Urhon tykyä olsin niiv vail lähärettykää.

No, lääkärireisu tuli kumminkit teheryksi, ja kumpakis sai omat lääkkeensä, ja 

elämä oli taas kutakuinki uomihnansa.

   

Tarinan on kirjoittanut kauhajokinen Martti Hautamäki. 

Huomenta, Minä olen....

Kuinka haastavaa olikaan keksiä pikkuiselle nimi! 
Blogin arki&arvonta-päivityksessä saimme paljon hyviä nimiehdotuksia. Syvä kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. 

Pähkäily nimestä meni ihan työstä :) Meidän pentu on musta. Mikä on mustaa? Lakritsi, salmiakki, hiili, Lumikin hiukset.... Laku?!? Mikä on musta muilla kielillä?
Entäs kuuluisat koirat? PeterPan-elokuvissa seikkailee syötävän suloinen Nanna. Lost-sarjan Sun sai pennun, jonka nimeksi tuli BpoBpo, joka tarkoittaa korean kielellä suukkoa. Kaunottaresta ja Kulkurista mietittiin Ladya. 
Alusta asti meillä oli ajatuksena, että pennun nimi on söpö lemmikin nimi. Niinpä kaikki "ihmisnimet" jätettiin huomiotta. Nyt voin jo paljastaa, että nimiarvonnassa se oikea nimi vilahti!!
Viime viikolla kävimme kääntymässä lähellä sijaitsevassa Vesan kyläkaupassa,  Kauppakadulla sijaitsevassa liikkeessä brodeerattiin pennulle ensimmäinen oma lelu. 

Sitten kohti postia ja paketti lähti matkaan kohti Kirkkonummea!

No, mutta pirskales; nyt te jo näittekin tuon brodeerauksen....

Ja sitten paketti saavutti vastaanottajan: 

Siinä Hän on! Meidän neiti on DOMINO!!

Sisarukset siinä jakavat kiltisti lelun; molemmat saavat leikkiä :)

Saattaapi olla, että pari viikkoa kun leikkivät, niin Dominolla ei ole paljon kotiintuomista :)

Mitäs mieltä olet neidin nimestä?!?