Blogger on takunnut. Koitetaanpas, jos nyt onnistuu viikonloppuisen päivityksen julkaisu.
Kävimme
vasta perjantaina Daimin kanssa 12-viikon rokotuksella viime viikolla alkaneen
työni sekoitettua kalenteria.
Neiti painoi hurjat 9 ja puoli kiloa!! Auts!
Seinäjoen Evidensialla Tiina-Maija Sipilä tarkasti Daimin
ympäriinsä ja totesi hyvin reippaaksi nuoreksi neidiksi. -Voi tietäispä vain...
Samaa naurahdin sitten maksaessa, kun asiakaspalvelussa hoitaja
muistutti sitten tämän päivän ottamaan vähän rauhallisemmin. Voi kuulkaa, kun
meillä ei tunneta sellaista vaihdetta ollenkaan. Se on joko P, tai D.
Välivaiheita ei ole!
Seuraava rokotus on 16-viikon iässä ja sitten hommaan Daimille
samalla myös passin. Dominon kanssahan meillä kävi niin, että reissun
lähestyessä kävin sen erikseen hommaamassa ja ylimääräinen klinikkamaksuhan
siitä sitten tietenkin tuli. Säästöä se on pienikin säästö! Alan pikku hiljaa
oppia ☺
Ylläolevassa kuvassa meillä nautitaan joka aamuista Effecti Dog-
ravintolisää. Molemmat saavat nyt pienen lautasellisen raejuustoa. Domino saa
myös tuon Omegaa sisältävän öljyn annokseensa. Lautasten ollessa lähes tyhjät,
paikkoja vaihdetaan ja myös Daim saa maistaa öljyn rippeitä.
Viikonloppu tuli kyllä ihanasti. Ei
nyt suoranaisesti tarpeeseen, mutta kivalta nämä vapaapäivät ovat
tuntuneet.
Töissä on ollut nyt aluksi tosi paljon kaikkea uutta.
Mielenkiintoista ja mukavaa, mutta nyt aluksi aikaavievää. Niinpä en ole lasten
kanssa (siis niitten työ-lasten) ehtinyt askarrella juuri mitään! Nyt
osan viikonloppua pyhitin sitten askartelujen esivalmisteluille.
Meillä on täällä tiskipöydällä ollut koko ajan maitopurkkeja
kuivumassa.
Niistä valmistuu ensisijaisesti pikkuautoille talleja.
Joillekin pikkunukeille niistä voisi myös tehdä todella somia
taloja. Olisi ihana rakentaa sellainen pikkukaupunki. Taloja, puita, katuja....
Tässä kuva hyvin alkuvaiheesta. Osan purkeista päällystän
paksulla, värillisellä kontaktimuovilla ja osan jätän plankoiksi, niin että
jotkut lapsista saavat maalata tallin haluamallaan peitevärillä. Alunperin
ajattelin, että leikkaan oviaukkoon vain viillot, niin että ovi tavallaan jäisi
jäljelle, mutta...No, pitää vielä testata sitäkin vaihtoehtoa, ja helppohan se siitä
sitten on napsaista pois, jos se häiritsee. Ei kuitenkaan pysy koko aikaa hyvin
joko kiinni tai auki.
Nämä on hyvä nyt tehdä tähän vaiheeseen kotona ja jättää odottamaan sitten inspistä töissä. Nimittäin saattaa käydä niin, että olen suunnitellut jonkun askartelun ja lapset innostuvatkin sitten leikkimään ihan omia juttujaan!
Nyt piippaa pesukone.
Voikaahan hyvin! 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kommentti piristää päivää!