Doggies&Kitties-lemmikkihotellin mätsäreissä otetut kuvat ovat saapuneet.
Mitäs tykkäätte Dominosta, jonka kuononpää ja silmät erottuvat kuvasta?
Kielessä ja silmissä on ihanasti eloa ja turkista voisi erottaa jokaisen puhtaan karvan.
Itse olen todella tyytyväinen näihin Tuulia N:n ottamiin kuviin. Näissä kuvissa on meidän "iso likka". Se ihan pienen pieni pentuaika oli suunnattoman lyhyt. Domino on toki kasvanut, mutta sitäkin enemmän kehittynyt näiden kolmen kuukauden aikana. Hän on kotioloissa hyvin arvonsatunteva, ylväskin. Rauhallinen; niin rauhallinen, että meillä vieraat kysyvät, että "missä se pentu on?"
Kerroinkos aiemmin niistä lätäköistä? Itse olin ihan varma (chowchown luonteeseen pohjautuen), että Domino pissasi miielenosoituksellisesti sisälle ja vieläpä nähteni, kun tapahtui jotain hänelle epämieluisaa. Näitä oli esimerkiksi harjauksen, kynsien ja tassukarvojen leikkuun jälkeen. Joku sitten kertoi, että hänen koiransa tekee samoin aina jännityksen lauetessa. No, näin meilläkin! Minä en vain sitä ymmärtänyt! On ihanaa, kun asioille löytyy joku järjellinen selitys. Nyt osaan varautua. Mutta nuo lätäköt; nekin ovat loppuneet.
Turkin harjaus onnistuu nykyään ihan hiljaa. Dominosta on ihan nyt alkanut lähteä pentukarvaa isoina tuppoina. Nyt hän jopa tarjoaa kylkiään ja nauttii harjauksesta. Ja tämäkin tapahtui siis ihan naps vaan. Edellisellä kerralla vielä prisman asiakkaat kuulivat kiljunnasta, että meillä harjataan, ja seuraavalla kerralla hän on ihan " tuosta vielä, tuntuupa kivalta". Näitä muutoksia tapahtuu ihan huomaamatta. Monta kertaa olen nyt maininnut lapsille ja paremmalle puoliskolle, että joku asia vain loppui kuin seinään.
Kynsien leikkuun vihaaminen ei ole vielä loppunut.
Sekin tosin onnistuu nyt paremmin, kun otettiin käyttöön isommat leikkurit ja iso purkki namupaloja.
Juhannus on ihan kynnyksellä.
Meillä ei ole suurempia suunnitelmia viikonlopulle. Minulla on odottanut kaapissa Mallan Makeista ostettu Vintage-maali jo jonkin aikaa. Juhannuksen aikaan ajattelin maalata terassin penkin päällystän, vanhan korveen ja poitsun huoneen heinäseipään, joka toimii verhotankona. Oikeastaan maalattavaa olisi paljonkin; pari kaappia odottaa hiomista.
Juuri eilen ystävän kanssa juteltiin meidän perinteestä hoitaa nelijalkaisia juhannusvieraita; tämä juhannus on nyt sitten ensimmäinen, kun meillä tassuttelee ihan omat tassut, eikä vieras.
Mukavaa juhannuksen aikaa teille kaikille!
Pahoittelen aluksi, että sanon tylysti, mutta minusta on uskomatonta että edelleen on olemassa aikuisia ihmisiä, jotka oikeasti kuvittelevat koiran pissaavaan sisälle protestiksi...
VastaaPoistaNiin.
VastaaPoistaOlen pahoillani myös.
Olen pahoillani siitä, että sinä anonyyminä koet oikeudeksesi kommentoida "tylysti". Kaikki kommentit suodattuvat tänne hyväksyntäni läpi. Julkaisen kommenttisi. Eipä ole syytä sitä piilotellakkaan.
Tästä, kuinka somessa anonyymit kommentoivat, voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Suomessa on tietokoneiden tulon jälkeen otettu asiaksi kouluttaa ihmisiä koneiden pariin. Ohjelmistot, järjestelmät, rakenteet. On kuitenkin unohdettu opettaa se, kuinka somessa käyttäydytään. Anteeksi, että pahoitan mieleni kommentistasi.
Olen pahoillani myös siitä, että olen todella keskeneräinen ja kokematon kasvattaja. Olen ehkä myös hidas oppimaan, ja vaikka yritän parhaani, en ehkä osaa kirjoittaa ajatuksiani niin, että lukija ne ymmärtäisi tarkoittamallani tavalla.
...Mitä tähän sanoisi.
Muistan jonkun pitkänlinjan kasvattajan joskus lohkaisseen, että - Monilla on lemmikkinä koira. Meillä on chowi -
On kyllä todella ihana kuva! :) Ja se on kyllä ihan mahtava tunne, kun huomaa edistystä ja kasvua omassa koirassa. Ja nuo ahaa-elämykset muistan itsekin - ja sen, miltä ne tuntuvat. Ei sitä aina välttämättä heti keksi, mistä jokin oman koiran käytös johtuu.
VastaaPoistaHieman jäi kaihertamaan tuo anonyymin kirjoittelijan kommentti, koska minustakin on todella uskomatonta, että on olemassa aikuisia ihmisiä, jotka kirjoittelevat nimettömänä tylyyksiä muille netin käyttäjille.
Oikein mukavaa ja rauhallista juhannusta!