maanantai 7. joulukuuta 2015

Son Sunny!

"Son Sunny." Niin on; son mun ny
Mullon alla harmaa Nissan Sunny. Son mun ikioma, eka menopeli. Siinä on valkoisella tussilla väritetyt tekstit renkaissa. Etukonsolissa on Blaupunktin 10 cd:n boxistereot, jotka toimii vain kun niissä on sellainen pankkikortin kokoinen läpyskä sisällä. Ammattikoulukaverit laittoi hattuhyllylle isommat kaiuttimet. Niitten kaiuttimien hyvä kuuluvuus testataan popittamalla tätä. Ne kaiuttimet ostettiin astetta coolimmasta paikasta Rengastieltä. Sieltä ostaa ne, jotka tietää, miltä musan pitää kuulostaa. Mulla oli vielä ylioppilaslahjarahaa jemmas. Sillä ne kajarit haettiin. Se oli hyvä sijoitus, sanoo pojat. Me kierretään kaupungilla illalla rinkiä. Me ollaan amikses kuskipuolella ja me osataan kiertää vaikka koko ilta rinkiä käyttämättä kytkintä. Koulutuksen plussapuolia; kaikki on kiinni vain oikeasta ajoituksesta. Voidaan olla myös käyttämättä jarrua, koska moottorijarrutuksella säästää myös jarruvaloja. Manuaalivaihteisto on ihan must. 


Me ootetaan porukkaa saapuvaksi tilataksiin. Jollakin on vielä kiharat vinossa ja silmäpako sukkahousuissa. Kuski on tuttu, paikalliselta taksikopilta. Kertoo vaimolleen puhjenneen pahan allergian. Sanoo, jotta joutuvat valitettavasti luopumaan 3-vuotiaasta japaninpystykorvasta. Otan osaa; mun perheeltä nukkui muutama vuosi sitten koira pois. Ikäviä tapauksia. Se jatkaa, jotta enkö mä haluaisi ottaa sitä hoitaakseni. Kuulemma sopisin sille hyvin emännäksi. Voi arvaas vaan, kuinka mun ja Bablon kävi. Juu, ei siitä mitää tulisi!

Soitan vuokraisännälle ja kysyn, jotta kuinkahan, kun olisin tuomas opiskelijakämppään kaverin. Lupaan pitää kynnet lyhyinä, jottei parketti mee piloolle. Se ei kuule mua hyvin. Luultavasti sillä on Motorola ja se on tiiliseinien sisäpuolella. Ihmiset on niin sekoja, kun ne ostaa geeäsämmiä. Kun on kunnon änämtee, niin kuuluu hyvin joka paikas seinistä riippumatta. Kyllä hyvä on ihmisen panostaa laatuun ja luotettavuuteen. Vuokraisäntä onnittelee ja sanoo, jotta hyvin vauva mahtuu, eikä vesilaskukaan nouse! 
Käännän elämässäni uuden sivun. Siihen sivuun piirrän itseni ja 3-vuotiaan Naperon. Maailman suloisimman ja lempeimmän japaninpystykorvan. Niin ja taka-alalle piirrokseen mahtuu harmaa Sunny. Sen takapenkillä on punaiset koiran turvavyöt, joita voi myös valjaina käyttää. 

Kaiuttimista kuuluu; it's a beautiful life!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kommentti piristää päivää!