Lappi kutsuu..

Nyt olis eteisen lattia täynnä laukkua, pussia, laatikkoa. 

Jotain ihan varmasti unohtuu, mutta niin kauas ei mennä, että kaupat loppuis. Kai. 

Huomenaamulla sitten lähtö kohti pohjoista. 

Dominon ensimmäinen matka Lappiin. 

Viikkoon mahtuu varmasti paljon mukavaa. Joitakin yllätyskäänteitä tiedänkin jo, mutta pidän vielä salassa. 

Faceen ja instaan aioin päivittää matkan kulkua Dominon silmin pitkin matkaa. Nappaan tänne blogiin sitten vähän enemmän kerralla. 

Muistikortit on tyhjättynä ja - patterit pakkaamatta- 

Mä niin tiesin, että jotain oon unohtanut!!!

Mukavaa viikkoa teille kaikille. 

Toivotaan, että  helle löytäis meidät jo. Meillä oli toissapäivänä takassa valakia. Viime vuonna oli juhannuksena, että vähän pidemmälle päästiin tänä vuonna. 

Sommun velii...

 -Paavo, mami sano, että pitää käyttäytyä.

- Väsy tuli, kun sä Domino riehuit niin lujaa!

- Mami haluaa kuvia muistoksi. 

- No, koitetaan nyt sitten....

 - Paavo; mä en näy täältä sun takaa ollenkaa!

- No, kyllä sun rusetti näkyy, kaikki tietää sitte kyllä, että se oot sinä. 

- No mut kun...

- Alkaisit säkin syömään, niin kasvaisit sisko isoksi. 

- Paavo, nyt suu suppuun! Kun mä saan hepulin, niin toiseks jäät!

 - No,vähänkö noloo. Kohta joku sanoo, että ollaan kuin kaks marjaa!

- No paa sä kieli suuhun!

- Ei millää pysty, on niin hiki. Ei kai sitä huomaa? 

- Ei toki. Sanotaan, että satoi koko päivän, tai että neiti kreppas meidän karvaa.  

- Oli kyllä kiva, kun kävit. Nyt mä oon nähny sut ja Viton. Niinku isona. 

- Domino...(räkänaurua) Sä oot ihan rääpäle!

- Paa-vo! Ei tytöille saa huomauttaa linjoista. Sillä voi olla traakisia seurauksia. 

- No sori systeri.  Muista ny kuitenki vinkua sitä kermajuustoo. Vähä eppaa, että sulle ei anneta sitä ollenkaa! 

Dominon raparperiherkku..

Kinuskikissan TassutteleKotiin-leipomossa on pitkän tauon jälkeen uusi resepti. 

Olen tehnyt Dominon raparperiherkkua viimeksi lähemmäs 10 vuotta sitten, että oli jo aikakin tehdä taas tuota helppoa herkkua.

Herkun valmistamiseen oli tällä kertaa ihan erityinen syy. 

Meille nimittäin tuli kaveri kylään.

Eikä ihan mikä tahansa kaveri van Dominon ihana tyttöystävä Walona. 

Meillä oli taas huisketta ja hulinaa :)

Ihanat ystävykset! 

Hurjan näköisen valokuvan napsaisin; valkoiset hampaat vain säihkyvät. 

Nämä Etelä-Pohjanmaan likat ovat muuten molemmat tulossa Humppilan erikoisnäyttelyyn, että menoa ja meininkiä ei tule sieltäkään puuttumaan! 

Mukavaa heinäkuuta teille kaikille!

Tuumaamme ChowChow Erikoisnäyttelyä..

Täällä tuumaillaan Humppilan Chowinäyttelyyn ilmoittautumista. Tänään on viimeinen päivä ilmottautua EarlyBird-hinnalla, joka on 30 euroa. 

Näyttely järjestetään 10 syyskuuta ja nyt ajankohta tuntuu kaukaiselta. Haluaa ajatella, että koulujen alkuunkin on vielä aikaa, ja tuo on sitten vielä kuukauden siitäkin. 

Katsoin Booking.Comista majoitusta, niin heitti todellisuus silmille. Eipä ole hurjasti valinnanvaraa. Useat kohteet on jo loppuunmyyty. 

Meiltä Humppilaan ei ole sinänsä pitkä matka, mutta jos ja kun varmaan pentuluokat on kehässä aamusta, niin saisi lähteä ajelemaan aika aikaisin. Perjantai-illalla voisi myös tavata chowikansaa ja vaihtaa kuulumisia. 

Tällä hetkellä ajatuksena olisi Majatalo Taikayö, joka sijaitsee 11 kilometrin päässä Humppilasta ja ottaa vastaan myös lemmikit. 

Näyttelyn esite löytyy Suomen chowchow-yhdistyksen sivuilta täältä.

Meillä on alkanut karvanlähtö!

Karsta, jonka hankimme Dominon kotiutuessa, on auttamatta liian pieni. Tähän asti se on palvellut ihan hyvin ja karvan on saanut sillä kauniiksi, mutta nyt, kun karvaa lähtee järkyttävät määrät, ei se vaan enää riitä. 

Hampaat ollaan saatu vaihdettua, ja näyttäisi, että alarivi on ihan kaunis suora. 

Sitten on se murheenkryyni. 

Seisominen. 

Hiljaa ja rauhassa. 

Siinä meillä on vielä työtä. Ei välttämättä Dominolla, mutta minulla. "Seiso" ei toimi meillä. Domino jotenkin kuulee sen hyvin samanlaisena kuin "istu" ja istahtaa heti samantien. Joku myös sanoi, että pentu tekee namupalan toivossa juurikin sen asian, josta häntä on palkittu eniten. Että pentu ei osaa vielä jäsentää niin hyvin eri käskyjä. Koitan nyt sitä takaperin kävelyä, jota pentukurssilla mainostettiin. Kun vaan vielä keksin jonkun käskyn seisomiselle. Tai jospa se olisikin joku merkki?

Tai naksutin? Mutta se häiritsee kanssaolijoita. 

On tässä vielä tuumattavaa. Päätäkin särkee, kun on ukkosta ilmassa, niin ei ajatuskaan kulje kirkkaana. 

Poistun tästä taas takavasemmalle harjaamaan.

Voikaahan hyvin ja pitäkää hauskaa Provinssissa te, jotka sinne suuntaatte! 

LoppisRace i Purmo

Tulevana lauantaina, jos on kalenterissa tilaa, niin kannattaa suunnata kohti Purmoa. 

Purmo sijaitsee Pohjanmaalla ollen osa Pietarsaarta.  

Purmossa on järjestetty jo useampana kesänä uskomaton koko kylän kirppistapahtuma; LoppisRace i Purmo.

Me ajelimme tapahtumaan  toissakesänä. Tästä ei matkaa ollut kuin pari tuntia ja jännittyneenä odotin, että mitä on vastassa. 

Saavuimme isolle kentälle, jossa oli silmänkantamattomiin myyntipöytiä, peräkontteja ja peräkärryjä täynnä mitä ihmeellisempiä aarteita. 

Monilla myyjillä oli tarjolla antiikkia ja maalaisromanttista tavaraa. 

Jatkoimme matkaa kohti kylän keskustaa. Seurasimme kartasta myyntipisteitä, joihin pysähtelimme aina kun oli mahdollista; tien vierustat olivat todella täynnä autoja! 

Ihan keskustassa kiertelimme ison alueen kävellen ja sitten loppumatkan kiersimme polkupyörillä, jotka olin varannut peäkoslaan. 

Kyläläiset olivat todella ystävällisiä ja innoissaan tapahtumasta. Kauppaa tehtiin pääosin ruotsin kielellä, joka onkin valtaosan äidinkieli. Yhteisen kielen puutteen takia ei kyllä kauppoja jäänyt varmasti keltään tekemättä. Sopiva määrä kun löytyy kolikoita, niin kyllä tavarakin vaihtaa syliä! 

Itse ihastuin tapahtumaan aivan täysin.

Nyt odotan jo innolla, että mitä ihanuuksia kotiutan lauantain reissulta. 

Dominon eiliseen mahtui Evidensialla käynti. Hän nielaisi hoitajan läsnäollessa toisen matolääkityksen. Nyt oltaisiin sitten valmiita lähtemään kesälomareissulle. 

Ilta kului hänellä miestentöissä :)

TassutteleKotiin-blogin Facebook-sivuilla on melkein 150 tykkääjää. Kun 150 on täynnä, arvotaan tykkääjien kesken Fazerin suklaalevy! 

Käyppä siis nappaamassa itsesi tykkääjäksi Ei voi tietää, jos vaikka onni suosisi! 

Mukavaa Juhannuksen aikaa kaikille!

Doggies&Kitties-lemmikkihotellin mätsäreissä otetut kuvat ovat saapuneet. 

Mitäs tykkäätte Dominosta, jonka kuononpää ja silmät erottuvat kuvasta? 

Kielessä ja silmissä on ihanasti eloa ja turkista voisi erottaa jokaisen puhtaan karvan.

Itse olen todella tyytyväinen näihin Tuulia N:n ottamiin kuviin. Näissä kuvissa on meidän "iso likka". Se ihan pienen pieni pentuaika oli suunnattoman lyhyt. Domino on toki kasvanut, mutta sitäkin enemmän kehittynyt näiden kolmen kuukauden aikana. Hän on kotioloissa hyvin arvonsatunteva, ylväskin. Rauhallinen; niin rauhallinen, että meillä vieraat kysyvät, että "missä se pentu on?" 

Kerroinkos aiemmin niistä lätäköistä? Itse olin ihan varma (chowchown luonteeseen pohjautuen), että Domino pissasi miielenosoituksellisesti sisälle ja vieläpä nähteni, kun tapahtui jotain hänelle epämieluisaa. Näitä oli esimerkiksi harjauksen, kynsien  ja tassukarvojen leikkuun jälkeen. Joku sitten kertoi, että hänen koiransa tekee samoin aina jännityksen lauetessa. No, näin meilläkin! Minä en vain sitä ymmärtänyt! On ihanaa, kun asioille löytyy joku järjellinen selitys. Nyt osaan varautua. Mutta nuo lätäköt; nekin ovat loppuneet. 

Turkin harjaus onnistuu nykyään ihan hiljaa. Dominosta on ihan nyt alkanut lähteä pentukarvaa isoina tuppoina. Nyt hän jopa tarjoaa kylkiään ja nauttii harjauksesta. Ja tämäkin tapahtui siis ihan naps vaan. Edellisellä kerralla vielä prisman asiakkaat kuulivat kiljunnasta, että meillä harjataan, ja seuraavalla kerralla hän on ihan " tuosta vielä, tuntuupa kivalta". Näitä muutoksia tapahtuu ihan huomaamatta. Monta kertaa olen nyt maininnut lapsille ja paremmalle puoliskolle, että joku asia vain loppui kuin seinään. 

Kynsien leikkuun vihaaminen ei ole vielä loppunut. 

Sekin tosin onnistuu nyt paremmin, kun otettiin käyttöön isommat leikkurit ja iso purkki namupaloja. 

Juhannus on ihan kynnyksellä. 

Meillä ei ole suurempia suunnitelmia viikonlopulle. Minulla on odottanut kaapissa Mallan Makeista ostettu Vintage-maali jo jonkin aikaa. Juhannuksen aikaan ajattelin maalata terassin penkin päällystän, vanhan korveen ja poitsun huoneen heinäseipään, joka toimii verhotankona. Oikeastaan maalattavaa olisi paljonkin; pari kaappia odottaa hiomista.

Juuri eilen ystävän kanssa juteltiin meidän perinteestä hoitaa nelijalkaisia juhannusvieraita; tämä juhannus on nyt sitten ensimmäinen, kun meillä tassuttelee ihan omat tassut, eikä vieras. 

Mukavaa juhannuksen aikaa teille kaikille! 

Dominon aktiviteetit..

Kirpparilöytönä Dominolle kotiutui huhtikuussa ensimmäinen aktivointipeli. 

Ratkaisu löytyi aika lailla nopeasti. Pelissä ei ollut mitään merkintää sen haastavuudesta, mutta ajattelisin, että tämä onkin ihan simppeli versio aloittelijalle. 

YkkösBasaarin peräkonttikirpparilta kotiutui tämä seuraava.  

Se oli haastavampi, mutta harjoittelun myötä myös tästä sokkelosta löytyy nyt kaikki makupalat. Pitkän aikaa makupala jäi piiloon ulommaisten linjojen keskimmäiseen syvennykseen. 

Tämän nappasin eilen facebookin kirppariryhmästä. 

Haastava. 

Kokoa tällä on sen verran, että mainoksessa sitä esittelee kultainen noutaja. 

Ajattelin, että tämän pelin myötä Domino oppisi käyttämään tassujaan apuna ratkaisuissa. Noissa pienemmissä peleissä hän siirtelee palikoita kuonollaan. Tämä on peleistä ainoa, joka on täysin muovinen ja kestää tiskikoneessa pesun. 

Tämä on nyt ollut tämän päivän tuossa "tyrkyllä" ja kuten kuvasta huomaatte, yksi kuppi on poistettu ja namu syöty. En ymmärrä, miksi vain yksi. Edellisten pelien opettamana Domino varmasti jo tajuaa, että jokaisen kupin alla on namu. 

 Meillä jokaiseen päivään mahtuu ihmettelemistä ihan ilman noita aktivointipelejäkin. Eilen suurta ihmetystä sai aikaa neidin vettä valuva reppu, joka laitettiin kuivumaan terassille. 

Olen iltaisin pelleillyt Dominon kanssa kasvihuonetta kastellessani. Kun nappo alkaa olla kuta kuinkin tyhjä, viskaan viimeisen pisarat ilmaan ja Domino juoksee niiden perään yrittäen saalistaa niitä. Sitten hän on ihan niinkuin "täh?", kun ne katoavatkin nurmikkoon jälkiä jättämättä. Eilen kävi niin, että heilautin nappoa hieman huolimattomasti, jolloin vesipisarat putosivatkin hänen selkäänsä. Voi sitä hepulin määrää, kun puutarhassa hänen korkeutensa tunsi kastuvansa! Nauroimme lasten kanssa aivan kippurassa. Kastuminen on juttu, joka Dominolle on kotona tapahtunut vain Doggies&Kitties lemmikkihotellin pesussa. 

Meille ei ole vielä hankittu kuivaajaa ja pidän ajatuksesta, että Domino tottuu siihen, että myös muut käsittelevät häntä. Helsinki-viikonlopun jälkeen Domino kävi toisessa pesussaan ja Lindan mukaan se meni jo ihan hyvin :) On kyllä ollut hyvä fiilis noutaa puhdas, ihanalta tuoksuva lemmikki pesusta D&K.ltä. Domino on päässyt vielä pienen koiran maksulla; 29 eurolla, pesuun. Mieluusti säästän tuon summan jossain muualla.