Domino tassukamujen luona vierailulla..

Mennyt pääsiäisloma oli aivan vertaansa vailla. Ollaan lasten kanssa nautittu vapaapäivistä ihan kympillä. Domino on ollut onnellinen, kun on saanut pitkät päivät olla kaikkien meidän hemmoteltavana ja elämän keskipisteenä. 
Eilen pakkasimme kamat autoon ja matkasimme mummolaan. Domino sai mukaansa Kirkkonummelta Mustin&Mirrin repun. Kyllä sinne reppuun tuli pakattua monenlaista ennen lähtöä! Nyt se on sitten Dominon reissulaukku. Jotakin, esim kakkapusseja, voiskin laittaa sinne pikkulokeroihin niin, että olisivat siellä sitten aina mukana.
Aiemmin onkin ollut puhetta mäyräkoira-Toivosta, joka kotiutui ystäväperheeseen vähän ennen Dominoa. Kaksikon ensimmäinen tapaaminen oli eilen. 

Domino on kotoisin suuresta koiraperheestä ja luonteeltaan kyllä sosiaalinen. Domino ja Toivo ystävystyivät ihan silmänräpäyksessä Toivon kodin pihalla. 

Dominolla on joku ihme kiinnostus korviin. Hän olisi halunnut nuolla Toivon korvat puhtaiksi. Nythän Dominolla on sellainen vaihe, että hän kyllä näykkii suuresti leikkiessään. Aika jännää, että Toivoon hän ei kuitenkaan leikin hurmassa ottanut kiinni. 

Sitten alkoi se ympärijuoksu, hyppelehtiminen ja loikat. Siinä ei kamera pysynyt perässä! :) Dominon rusetti oli ehdottomasti Toivon mielestä jotain liikaa ja se tuli saada pois! 
Näissä kuvissa ei nyt näy, mutta pihalla oli myös Toivon isoveikka Peetu. Hän ei ihastunut Dominon saapumiseen Toivon lailla. Peetu vanhempana reviirinvartijana puolusti pihaansa tomerammin. Ajattelin, että Peetu olisi saanut Dominosta sen " pennuntuoksun", että olisi suhtautunut tähän suopeammin, mutta nyt ainakaan Peetu ei vielä päässyt leikkiin mukaan. 

Sisällä Peetu seurasi Toivon ja Dominon seurustelua portin takaa. Täytyy kyllä mainita, että aika lailla pian Domino ja Toivo simahtivat sikeään pennununeen :)
Domino olisi jäänyt kotiinlähtiessä mieluummin nukkumaan viileälle laattalattialle kuin lähtenyt lämpimään autoon nukkumaan. 

Ihanat tassukamut Domino varmasti Toivosta ja Peetusta saa. 
Itse olen sanomattoman ylpeä Dominon käytöksestä koko reissupäivän osalta. Aivan uskomattoman hienosti hän vinkui ulos asioilleen ja käyttäytyi mallikkaasti kaikkia uusia kohtaamiaan ihmisiä kohtaan. Hienoja päiviä meillä on tiedossa! 
Peetun ja Toivon seikkailuja voit seurata tuolta sivupalkista, johon olen lisännyt heidän bloginsa. Prinssinakit-blogista löytyy tapaamisesta kuvia, joita Peetun ja Toivon emäntä otti minua taidokkaammin kamerallaan. Ja kyllä he varmasti täällä meidänkin sivuilla taas pian vilahtelevat! 

Domino jo simahti päiväunilleen; minä laitan taas vähän papereita järjestykseen! 

Koirakoulu Fiiliksen sivuille on nyt muuten päivitetty huhtikuussa alkavat kurssit. Laitoin meiliä, että saatais paikka Dominolle pentukurssille; katsotaan mahdutaanko mukaan! 

Kevättä ilmassa ByLaura

Moi!
Nyt näppäimistöä käytän minä; Laura! Äiti on kirjottanu niin monta kertaa, että ajattelin itsekin koittaa, miltä tuntuu kirjoittaa blogia.
Mun mielestä on kiva kun Domino on nyt kotona. Me odottettiin sitä tosi kauan. Se on kyllä ollut hirmu kiva leikkikaveri, vaikka se välillä nappaakin pienillä hampaillaan. Välillä on niin rasittavaa kun se ei opi tekemään temppuja, mutta riemu on suuri kun se onnistuu. Mä odotan tosi paljon, että se oppis enemmän temppuja. Domino on omalla tavallaan erillainen kun muut hoitokoirat. Meillä ei oo ollut ennemmin pentua hoidossa. Se ei kyllä oo  mikään paras selfiekaveri eikä kamerastakaan piittaa, mutta aina silloin tällöin kuvista tulee ihanan suloisia. 

    
Mä itse laittaisin sille vaikka mitä ihania prinsessa asuja, mutta se, eikä moni muukaan, ole siitä erikoisen innoissaan. Mutta me tehtiin äitin kans sille ihania pikku rusetteja, jotka sopii sille ku nakuttetut.

Pääsiäisenä ehdotin Dominolle, että se vois tulla mun kans virpomaan. Mutta mä uskoin ettei sille ihan joka kodista koirannamuja olisi löytynyt. Domino sai kyllä itse uuden suloisen pääsiäisrusetin.  

Tässä Domino on kymmenen viikkoa vanha ja meillä on jo kymmenen astetta lämmintä:)  

     Huomenna on vielä viimenen lomapäivä!

Mukava pääsiäisen aika.

Täällä vietetään Dominon ensimmäistä pääsiäistä. Laitan teille pari videota neidin touhuista. Videot on napattu ihan vaan puhelimella, koska tilanteet tulevat eteen niin nopeasti, että vaikka kamerat ovat hollilla, niin ovat ne auttamattomasti aina liian kaukana tapahtumapaikalta. 

Tässä riehutaan ja meinataan syödä olkkarin divaania. Ollaan otettu käyttöön kieltosanana sellainen emomainen murahdus. Tässä se kuuluukin vallan mainiosti, kun itse olen lähellä puhelimen mikrofonia. 

Sitten ihmetellään pääsiäisaamun ihanaa lumisadetta ja aitaukseen ilmestynyttä kenkää. Varmaan tippunut joltain trullilta ohilennolla. Tämän kengän myötä heräsin ajatukseen, että nyt on oltu kohta kaksi viikkoa kotosalla pumpulissa. On ollut aikaa kotiutua ja sitä on kyllä tapahtunut. Nyt taitaa olla jo aika aloittaa tutustuminen ympäröiviin merkillisyyksiin. 

Aamulla ihmetystä aiheutti, ja aivonystyröitä laittoi töihin vessapaperirulla, jonka sisällä oli ihanalta tuoksuva kanaherkku. Taitoin päät vaan sisään. Jossain DIY-jutussa oli rulla päällystetty kauniiksi ja sitten taiteltu juurikin näin. Oli saatu kaunis lahjarasia. Hienosti Domino homman selvitti ja herkkupala oli palkinto. 

Ne muffinit, joista mainitsin. Ne ovat tässä: 

Meille tuli eilen vähän kiire, niin muffinit ovat ihan suoraan kaupan hyllystä, (mikä on kuulkaas joskus tosi kätevää!!) Kerman pursotin tyllalla, jossa on pikkuisia reikiä. Kuvassa huomaa hyvin sen, miten vaahdotettu kerma ei ole tasalaatuista. Ensimmäisissä pursotuksissa on "kuin ruohoa", lopuissa lähinnä mössöä. Näissä on ihan vain kerma, ei mitään tukevia aineosia kuten esim. rahkaa tai vaniljakreemijauhetta. Niin, ja sitten niissä kököttää nuo Lidl:stä hakemani suklaatikkarit. Hirveän nopeaa ja helppoa! Ja olivat kaikkien lasten mieleen! 

Nyt palaan monistenivaskan pariin. Mitä siitä pitäis jäädä mieleen, sen kerron sitten seuraavalla kerralla. 

Nyt toivottelen sinulle mukavaa pääsiäisen aikaa! 

Pääsiäinen 2016..

Moikka! 
Tänään vietin ensimmäisen aamun itsekseni työhuoneessani ja Domino yksin sisällä. Ei epäilyttänyt jättää häntä sinne, koska sellaista "piru silmäkulmassa" toimintaa ei ole menneen viikon aikana näkynyt. Aamulla ulkoilutin hyvin ja kaiken piti olla ok. Koirakorjaajan sanat mielessäni en "koittanut mennä töihin" vaan menin reippaasti töihin. Palatessani muutaman tunnin kuluttua oli eteisen matto kostunut. Ei hieman, vaan ihan kunnolla. Minä uskon, että kyseessä oli ihan suoranainen mielenilmaus. Huomenna lähden taas töihin. Eteisessä ei enää ole mattoa. Domino sopii meidän perheeseen kuin nenä päähän. Samasta puusta on kaikki meidän perheen likat vuoltu :) Muistitkin varmaan, että Dominon seikkailuja voit seurata facessa ja instassa nimellä tassuttelekotiin. TassutteleKotiin facen sivuilla kertovat kuulumisiaan myös Dominon veljet Paavo & Vito sekä sisko Moona. Tänään löysimme facebookin ihmeellisestä maailmasta myös velipoika Romeon! Kiva, kun porukka on koossa!
Pääsiäinen on tulossa! Heitän muutamat kuvat menneeltä pääsiäiseltä. Reseptit ja mallit ovat taas Kinuskikissalta. 

Tässä valmistui sokerimassasta narsisseja. 

 Ja tähän ne sitten aikanaan päätyi. 

Tämäkin kakku oli mukava tehdä. Tyhjensin yllätykset ja liimasin takasin kiinni. Nonparellit liimasin elintarvikeliimalla. Pikeerikin käy ihan hyvin. Sen jos värjää ruskeaksi, niin se ei loista nonparellien tai muiden koristeiden alta. Suklaaoksat on kuivatettu epätasaisella alustalla, jonka voi tehdä vaikka talouspaperirullan puolikkaista ja elmukelmusta. 

Tänä vuonna Lidl:ssä on paljon erilaisia pääsiäispupun hahmoisia suklaakaramelleja. Löytyy myös pupun muotoisia suklaatikkareita. Aion perjantaiksi tehdä kuppikakkuja, jotka pursotan vihreällä kermalla ja sitten tökkään puputikkarin "ruohoon ihmettelemään". Teen samalla systeemillä, kuin ne jouluiset muffinit, joissa seisoi lumiukko/joulupukki kookoshiutaleissa. 

Mukavaa pääsiäisen odotusta teille kaikille! Meillä lapset ovat innoissaan lyhyestä kouluviikosta ja trullittelusta. Saas nähdä, mitä mieltä Domino on trulleista :)

Ihana auringonpaiste...

Se on taas jo viikonloppu! On kulunut viikko siitä, kun Domino kökötti eteisessä ja näytti hyvin epäilevältä katsellessaan uutta kotia. Viikkoon on mahtunut paljon. Minä olen melkein muumioitunut Dominon kanssa kotiin ja muilla on ollut kiire palata nopeasti takaisin kotiin menoiltaan. Lasten omat huoneet ovat jääneet pienelle käytölle. Olemme Dominon valtakunnassa ja seuraamme hänen elämäänsä. 
Kotimme etuoven edusta alkaa hälyyttävästi sulaa lumesta näiden aurinkoisten päivien johdosta. Tämä johtaa siihen, etten voi enää seistä eteisessä, kun Domino käy öisin lirauttamassa. Oli meillä muutenkin aikomus laittaa takapihalle jonkinlaista aitausta, mutta nämä lämpimät päivät aikaistivat suunnitelmaa. Meillä kävi todella hyvä säkä, kun tuttavamme tarjosi omat pentuaitansa meille lainaan. Aidat ovat kuuden metrin pituisia, joten aitauksesta tuli ihan hyvän kokoinen. Nyt vielä aidat ovat "pultattuina" paksuun lumipenkkaan. Nurkat ja kiinnityksen terassiin laitoimme kätevästi nippusiteillä. 

Ensimmäinen "irtiotto" oli Dominolle ihmetys. Kesti hetken, ennenkuin hän ymmärsi, että saa nyt juoksennella ihan oman tahtonsa mukaan. Minä olen edellisinä vuosina siivonnut terassin kesäkuntoon vasta hyvinkin myöhään, mutta nyt täytynee aikaistaa. Laitan sitten vaikka lampaantaljat tuoleille, niin tarkenen itsekin oleskella vähän ulkona. Aita on 60 cm korkea ja se riittää Dominolle vielä ainakin todella hyvin. Käytiin muuten kääntymässä Animagissa. Miestelin, että tiedän Dominon painavan 4.7 kiloa. No, he kuitenkin pyysivät punnitsemaan. 4:ssä päivässä neiti oli kasvanut kilon!! 

Näistä pentuajoista täytyy nyt kyllä toden teolla ottaa kaikki ilo irti!

Leikkitunneli, johon Domino mahtuu vielä täysikokoisenakin löytyi pitkän etsinnän jälkeen Sopurahan leluosastolta. Pienempien koirien kokoisia on kivaan hintaan esim Biltemassa kissaosastolla. 

Mukavaa ulkoilupäivää kaikille!

Ilsut PompDeLux:n mekossa..

Perjantai-illalla meidän neiti suunnisti koulun vanhempainneuvoston järjestämään discoon. Vaatetusta ei nyt tarvinnut pähkäillä, koska posti toi juuri uuden PompDeLuxin Jarvis Jr mekon. Väriksi oli valittu musta pinkeillä raidoilla. 
Meillä lasten vaatteissa on merkittävä määrä PompDeLuxeja. En nyt äkkiseltään edes muista, missä näihin ensi kerran tutustuttiin, mutta ihastuttiin neidin kanssa ihan ensisilmäyksellä.





Niinkuin olen kertonutkin jo aiemmin, kierrän viikoittain kirppareita ja meillä vaatetusta hankitaan todella paljon kierrätettynä. Pompit pitävät kuosinsa hyvin pesusta toiseen ja ovat käytettyinäkin hyvännäköisiä. 
Nyt, kun merkkiä on myyty jo joitakin vuosia Suomessa, löytyy sitä käytettynäkin melko helposti. Ihanaa tässä merkissä on myös se, että eri mallistojen kappaleet sopivat hyvin toisiinsa, kun värimaailma pysyy mukavan samanlaisena. 
Tämä nyt tilattu mekko on sellainen, jota ei ihan heti kirpuilta löydy, niin sen takia se tilattiin ihan uutena. Muuten kesäkamppeita onkin yläkaapissa odottamassa sen verran, että niillä pärjätään tuleva kesä. Pompin vaatteet ovat muutenkin sellaisia, että ne voivat olla käytössä ihan läpi vuoden lisäten vähän esim neuletta päälle. 
Creamin soppelin kokoinen olkalaukku on tuliainen Tallinnasta, Sinne mahtuu juuri kaikki, mitä discoiltaan tarvitaan. 
Pompin mekon seuraksi kaapista löytyi kulutettu H&M:n farkkutakki, joka sekin on muutaman euron kirpparilöytö. 
Asuun sopi hienosti Conversen mustat tennarit. :) Kirpparilta nekin!
Discoon pääsivät oman koulun oppilaat lipukkeella, johon vaadittiin vanhemman allekirjoitus. Lipulla osallistuttiin myös arvontaan, jossa palkintona oli ollut mm. pehmoleluja ja karkkia. 

Meillä on nyt myös tämä yksi pikkuinen neiti, joka kovasti olisi ollut lähdössä discoilemaan! Alkaakohan pikku hiljaa oma koti maistua puulta ja ulkomaailma houkuttaa? Domino on nyt loppuviikosta reipastunut todella paljon. Hän on ottanut jo koko kodin, pesuhuonetta ja wc:tä lukuunottamatta, omakseen ja kulkee perässämme seuraten tekemisiämme. Olohuoneen pikku valtakunta on kuitenkin vielä se top1:nen, missä hän aikaansa viettää. 
Tänään kotiutuvat Dominon sisko Moona ja veli Romeo. On ollut aivan ihanaa somettaa tämä mennyt viikko, ja vaihtaa kuulumisia Dominon sisarusten kanssa. 
Niin, ja muuten YkkösBasaarin HelmiBloggareiden joukkoon on liittynyt uusi blogi; Clivia. Clivian blogin löydät sivupalkista HelmiBloggarit-osasta. 

Aurinkoista lauantaita sinulle!

Minun päiväni; Domino ( 71 päivää )

" Mamilla oli ajatus pitää minua illalla hereillä, jotta nukkuisin yön hyvin. Ei se niin vaan onnistu; minä olen hyvä torkahtamaan ja kun torkku tulee, minä annan periksi. 

Kun lähden yöllä eteiseen, niin mami tulee samaa matkaa. Saan pannan ja hihnan ja ulko-ovi avautuu. Mami kehuu, kuinka olen oppinut käymään ulkona kukkapenkissä. Mami seisoo eteisessä. Se on onnellinen, koska hihnani on juuri sopivan pituinen. Ja pinkki. 
Minua leikittäisi, koska ulkoilma piristi minut, mutta mami kaappaa minut syliin ja kantaa unikoppaan pupun viereen. Minä jään olohuoneeseen, kun mami menee sinne, minne minulla ei ole lupaa mennä. Hiljaa en ole. Ja koska uni ei halua tulla, pureskelen peuhulaatikkoa, jossa muutin tähän taloon. Peuhulaatikon pureskelun olen oppinut kokeneemmalta chowilta; Horatio, joka on myös some-chowi, harrastaa pahvilaatikoiden tuunaamista. Tuunaus on päivän sana. Minäkin päätin alkaa harrastamaan sitä. 

6:45 soi mamin puhelin. Se pukee ja haemme yhteistuumin päivän lehden. Minä kiipeän korkeimmalle lumihuipulle ja seuraan naapuruston aamutoimia. Mamilla on aina kiire sisälle. Se puhuu joka aamu kahvista. Jos on niin kiire sisälle kahvin luo, eikö kahvi voisi olla ulkona, missä minä haluan olla? Kierrämme kaikki lastenhuoneet päästäen valon sisään ikkunoista. Saan huonosti rapsutuksia, mutta sillä ei oikeastaan ole väliä, koska minä kaipaan aamupalaa!!
Minulla on ihan uusi ruokakuppi. Se on jotenkin tosi hassu, kun se piilottaa minun ruokaani. Juuri, kun luulen syöneeni kaiken, ilmestyy kurvin takaa lisää syötävää. Olen jo aika näppärä, koska olen oppinut, että kun kierrän kuppia, se ei pysty piilottelemaan ja minä saan kaiken herkun. Minä myös tiedän, koska se kuppi ilmestyy peuhulaatikon viereen. Se ei osaa kulkea hiljaa, vaan se pitää sellaista kilinää, kun se tulee keittiöstä vesikupin viereen. 

Minun perheeni lapset lähtevät kouluun. Jos olen tosi nopea, pääsen jonkun kanssa kukkapenkille. Perheeni isä lukee aamun lehden usein minun matollani. Olen minä sitäkin vähän tuunannut, vaikka se on hurjan ohutta ja kiinnittyy ikävästi kitalakeen. Sitten minä nukun.  

Mami sanoo, että päivällä saavat vaikka seinät kaatua ympärilläni, enkä herää. Joskus minä näen unia, joissa temmellän Paavon, Viton, Romeon ja Moonan kanssa. Silloin täytyy oikein haukahdella, että sisarukset kuulisivat. Minä näen unta myös omasta mamistani; Idasta. Imen ihanaa herkkumaitoa, jota uusi mami ei osaa minulle antaa. Minulla on monta hyvää paikkaa nukkua koko pitkä päivä. 

Minun unikoppani on kannettu autoon. Pääsen ensimmäistä kertaa mamin autolla liikenteeseen. Mami vannottaa, ettei Mathiakseen saa pissata eikä sitä saa raapia. Mami on keksinyt, että hihnani on oikein oiva, koska sen saa kiinni turvavyöhön. Olisin minä muutenkin tässä paikallani pysynyt. Ehkä. 

On ihan kiva hurina ja minä pistän silmät kiinni, mutta ei aikaakaan, kun olemme jo perillä ja mami sanoo, että mennään soppailemaan. Nami! Mitähän herkkua saan? Toivottavasti raejuustoa tai kermaviiliä! 
Pääsen ensimmäistä kertaa "omaan kauppaani". En tiennytkään, että minulla on kauppa. Siellä kaupassa minulla on myös oma ovi. Kaikki muut kulkevat jostain toisesta ovesta. Sitten ne kuikuilevat minua pitkään ja hymyilevät. Toivottavasti mami muisti pyyhiä piimäpartani ennen lähtöä. 

Ei siellä mitään syöty! Sain pussillisen uusia kamoja. Nyt kuulemma opetellaan kynsienleikkuuta ja harjausta. Sain myös jotain herkkuöljyä ja vitamiinijauhetta!

Minä ehdin taas hetken torkahtaa, ennenkuin lapset tulevat koulusta. Heidän kanssaan pääsen kiertämään pihaa ja istuskelemaan lumihuipuille. Lapsilla ei ole kiire sisälle kahvin luo.  He ottavan aina somen mukaan ulos. Mamin pitäisi keskustella sen kahvin kanssa. Eikö se voisi myös ulkoistua?!? 

Minun kotiini on alkanut tulla hetkeksi muitakin kuin meidän oma perhe. He tulevat meille sen kahvin takia. Se on varmaan aika suuri juttu. Minä en siitä vielä oikein ymmärrä, vaikka mami sanoo, että pienen pitää haaveilla suuria. Ne muut, joita meillä käy, ovat ihan ok. Niitten nilkkoja ja varpaita saa pureskella enemmän kuin oman perheen. Toisena päivänä kävi kyllä yksi, jota en oikein saanut kiedottua tassuni ympärille. Se sanoi, ettei tykkää minun hampaistani. Ne ovat kuulemma terävät. HeiHaukku! Ei voi tuunata pahvia, jos ei ole terävä työkalusto!
Meillä kävi myös melkein minunkokoiseni vieras. Se ei tullut kahvin takia. Se sai herkkumaitoa, koska se ei ole vielä muuttanut peuhulaatikossa uuteen kotiin. Se tuli minun matolleni ja kiljui suuresti korkeammalta kuin Moona tai minä! Mami sanoi, että minun ei tarvitse harjoitella niin korkeita ääniä. 

Illalla minä saan hepulin. Lapset nauravat minulle kippurassa ja ihmettelevät, minkälainen minusta oikein tulee, koska joka ilta kuulemma juoksen yhä lujempaa. Ne hellii mut melkein puhki, kun ne sanoo, että mä oon kovasti odotettu. Minä olen kovin pieni, enkä ymmärrä vielä sitäkään, kun ne sanoo, että minä olen tehnyt suuren muutoksen niitten elämään. Sen minä kyllä olen ymmärtänyt, että mamin silmiin olen tehnyt muutoksen; niihin on tullut jotkut pussit ! :) 

Torkku tulee!  "