torstai 1. lokakuuta 2020

 

Heipä Hei ja värikästä syksyä Teille kaikille!

Koulut ovat alkaneet ja syksyaiheiset laulut ovat ajankohtaisia. Löydettiin tällainen ihana syksylaulu ja ajattelin näpytellä sanat tänne kaikkien iloksi. Otsikosta pääset linkin kautta YouTubeen laulun pariin. 

Iloista syksyä! 


Keltainen aika-laulu


Keltainen nappikukkakuoro laulaa

keltainen aika on!

Keltaisen koivunlehden vuoro huutaa

alkaa aika verraton!  


Keltaisten ampiaisten aika laulaa

keltainen syksy on.

Keltaisten vaahteroiden pitkä kaula  

kuiskaa syksy tullut on. 


Koulu alkaa, harrastukset käynnistyy, 

ulkona on vielä lämmin, siinä syy,

marjametsään moni meistä rynnistää. 

Nyt on syksysää. 


Keltainen lakkamarja 

maahan piirtää keltaisen auringon.

Keltaisen kesäkeinun äiti siirtää suojaan talvivaraston. 

Keltainen kottikärry kompostilla,

keltainen kuorma on. 

Keltainen pikkulintu piilosilla lähtee

kesä mennyt on. 


Kaulahuivi aamuisin on tärkeä

Hanskat, pipo edustävät järkeä. 

Heijastinkin täytyy esiin metsästää. 

Nyt on syksysää! 

Keltainen nappikukkakuoro laulaa

keltainen aika on!

Keltaisen koivunlehden vuoro huutaa

alkaa aika verraton!  


-Neljä Puuta-



sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Kerho ystävänpäivän teemalla

Helmikuun kerhon päätin pitää seuraavaan viikkoon ajoittuvan ystävänpäivän teemalla. 
Aloittelemme lorupussilla, josta löytyvät seuraavat ystävälorut: 
”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen.”
”Nalle karvatassu, vallaton ja hassu, löysi pienen sydämen, punaisen ja lämpöisen. Luokse hyvän ystävän, sydämen mä lähetän, päätti pikkunalle ja kömpi peiton alle.”
”Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis, hento. Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna, sen suurempaa lahjaa ei elämä anna.”
”Niin monta pientä lintua kuin pääsi päällä lentää, niin monta sul on ystävää, vaan muista mua sentään.”
”Ystävät ovat kuin tähtiä. Vaikka et aina näe heitä, tiedät heidän olevan tuolla jossakin.”
”En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa… – sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua – paitsi ystäviä…”
"Muista silloin minua, kun kirppu puree sinua,
jos se puree kovasti, sinusta tulee rovasti."

Viimeisenä lorupussista tulee loru; 
Kierrän kuljen näin, miss on ystäväin?
Liinan hälle ojennan ja poskeansa silitän,
täss on ystäväin.
Piirrän nessuihin pienen sydämen tai vastaavan ja annan liinan silityksen jälkeen. 
Seuraavaksi askartelemme kortin, jonka sitten kerholainen voi antaa valitsemalleen ystävälle. 
Hiiren vartalon ääriviivat piirrän valmiiksi mustalla tussilla yksinkertaiselle kartongille. Väritys ja taustan suunnittelu jää kerholaiselle. Pääosan kopioin normille kopiopaperille, jotta se taipuisi sopivasti. 
Korteista tuli tällaisia:  

En alunperin ajatellut rakentaa kerhoa "hiiren" ympärille, mutta joskus jokin osa vain ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa ohjata toimintaa. Etsiessäni runoa korttiin, tuli vastaan satu, jossa hiiri seikkailee erilaisten ystäviensä kanssa. 
Sadun tuominen kerhoon konkreettisesti on tärkeää; kerholaiset kuuntelevat keskittyneesti pitkäänkin, kun mukana on ihan oikeita, käsinkosketeltavia hahmoja. Pehmoleluna minulla on jo hiiri sekä reppu&eväitä. Pupukin on varmasti helpohko löytää, mutta kilpikonnan ja ankanpoikasten löytäminen tuottaa luultavasti jonkin verran hommia. 
Kirpparikierrokselle siis. 
Tällä kertaa yritän muistaa napata tänne muutaman kuvan itse "näytelmästä". 
Sitten laulupuoli. 
 Minun ystäväni on kuin villasukka: https://www.youtube.com/watch?v=H9Gd-BjkA78

Fiksut muksut; Hertan maailma

Toisista aina me pidetään huolta,
kaveria autetaan.
Yhdessä pidetään pienemmän puolta
ja pyydetään porukkaan.
Nyt sen ymmärrän, 
monta yhdessä on enemmän. 
Fiksut muksut tietää,
aina voi oppia jotakin uutta.
Fiksut muksut tietää,
maailma täynnä on mahdollisuutta. 

Asiat vaikeet saa sormen suuhun
paljon on opittavaa.
Vaik joskus menis  peppu edellä puuhun
niin eteenpäin jatketaan
Ei se oo kulkaas aina niin helppoa olla pieni. 
Fiksut muksut tietää,
aina voi oppia jotakin uutta.
Fiksut muksut tietää,
maailma täynnä on mahdollisuutta. 

Isoksi kasvaminen on ihan sairaan rankka prosessi.
Moni juttu on tosi vaikea.
Mieti esimerkiksi kenkiä, on vasenta ja oikeaa.
Eikä siinä kaikki
mieti esimerkiksi kegännauhoja
Ihan hirveää puuhaa;
onneksi on tarralenkkarit!
Nobelpalkinto niiden keksijälle! 

Fiksut muksut tietää,
aina voi oppia jotakin uutta.
Fiksut muksut tietää,
maailma täynnä on mahdollisuutta. 

Minun ystäväni on kuin villasukka

Minun ystäväni on kuin villasukka,

joka talvella lämmittää

ja minun ystäväni on kuin niityn kukka,
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan
vien sinut katsomaan
miten aurinko laskeen puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.
Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin

oppia tän maailman paljon paremmin

ja kun mä sitten joskus olen aikuinen
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.

Ystävyys

Ei yksin kannata murjottaa,
jos reilun kaverin mukaan saa.
Kaksin meillä on hauskaa niin,
koskaan ei jouduta suutuksiin.

Se ystävä aina on uskollinen,
sen nähdä voi tuikkeesta silmien.
Illalla sänkyni viereen se jää,
ei tarvitse pelätä pimeää.

Siis tartuppa tassuun ja paiskaa jo kättä,
ystävän kohta saat epäilemättä.
Se hyppii ja pomppii ja häntäänsä huiskaa,
jos kuuntelet tarkkaan, se korvaasi kuiskaa.

Ystävyyden puu

Tänään kasvaa meille ystävyyden puu
alla vapaan taivaan toiveet toteutuu. 
Tänään kasvaa meille ystävyyden puu
alla vapaan taivaan toiveet toteutuu. 
Kun synnyin tänne en voinut aavistaa, 
mitkä kehto aulut pävän tuudittaa. 
Kun synnyin tänne en voinut aavistaa 
mitkä kehtolaulut pävän tuudittaa. 

Tänään kasvaa meille taivaan tehtävä
valmiiksi sen saamme aina yhdesssä
Tänään kasvaa meille taivaan tehtävä
valmiiksi sen saamme aina yhdesssä
Kun synnyin tänne en voinut aavistaa 
mitkä kehtolaulut pävän tuudittaa. 
Kun synnyin tänne en voinut aavistaa 
mitkä kehtolaulut pävän tuudittaa. 

Tänään kasvaa meille haasteet maailman,
milloin käymme matkaan suureen unelmaan.
Tänään kasvaa meille haasteet maailman,
milloin käymme matkaan suureen unelmaan.
Kun synnyin tänne en voinut aavistaa 
mitkä kehtolaulut pävän tuudittaa. 
Kun synnyin tänne en voinut aavistaa 
mitkä kehtolaulut pävän tuudittaa. 

Ole mulle kaveri; KarvaKuonot

Tietääkös joku missä kaverit kasvaa?

Ken niitä viljelee pellollaan?

Vaivaakos leipomo jauhoihin rasvaa?

Kaverin työntää uuniin paistumaan.
Ei, kulkaa, kavereita tehdas ei värkkää.
Ei liukuhihnalla ainakaan.
Ei postimyyntikään sellaista järkkää.
Eikä valtio laitoksillaan.
Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan,
nostan harteille vaikka maailman.

Ole mulle kaveri, niin laulan yhden oopperan,

itken, nauran ja sua lohdutan.
Heipparallallaa, kaiffareita laulattaa.

Katseilla paiskata saa.

Heipparallallaa, kaipa heitä laulattaa.

Onhan se niin mukavaa.
Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan,

soppaa keitän ja löydän sattuman.

Ole mulle kaveri, niin parlamentin kumoan,

vaihdan valtioneuvoston ja pressaa komennan.
Ei kavereita markkinoilta voi ostaa.

Ei niitä hinnalla millään saa.

Kas niitä luonto vain esille nostaa,

eikä sellaista saa lannistaa.
Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan.
Tuntuu kuin omistaisin euroopan.
Ole mulle kaveri, niin poimin sulle mansikan,
itken, nauran ja sua lohdutan.
Heipparallallaa, kaiffareita laulattaa.
Katseilla paiskata saa.Heipparallallaa, 
kaipa heitä laulattaa.
Onhan se niin mukavaa.
Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan.
Nostan harteille vaikka maailman.
Ole mulle kaveri, niin laulan yhden oopperan,
itken, nauran ja sua lohdutan.
Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan.
Juoksen tunnissa taakse Heinolan.
Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan,
kierrän viikossa Kalifornian.









lauantai 11. tammikuuta 2020

Koulunkäynninohjaajan vaatekaapin monet aarteet

Luonnokseksi oli jäänyt tällainen vaatekaappikirjoitema. Julkaistaan nyt sekin, vaikka aikaa on jo kulunut. 

Ensimmäinen vuosi koulunkäynninohjaajana on takanapäin. 
Jossain vaiheessa kulunutta vuotta mieleeni pulpahti, että haluan tänne blogiin tehdä päivityksen siitä, mitä kaikkea vuoden aikana vaatekaapista on päälleni sujahtanut ja mitä kaikkea sieltä olisi ollut tarpeellista tai mukavaa löytyä. 

Viime syksy oli pitkään lämmin. Kun vihdoin tuli aika kaivaa jotain suojaavampaa päälle, oli luottovalinta edelleen Didriksonin parkatakki, jonka käyttöikää en häpeäkseni edes muista! Takki on palvellut ainakin 5-6 vuotta, ellei kauemminkin. Meillä välituntivalvonnassa periaatteena on, että myös aikuiset käyttävät säänmukaisesti pihahousuja. Itse koin pienen kuoleman ostaessani tarjouksesta Rukan WindStopperit, mutta näin myöhemmin laskiessa, ei niille päivää päälle paljoa hintaa ole kertynyt. Ovat olleet loistava hankinta! 

Prisman tarjouksesta nappasin mustat Crocksin kumpparit, jotka ovat olleet vaivattomat sateisena syksynä. Ovat kivasti niin lyhytvartiset, että erilaiset villasukat pursuilevat kivasti varsista. 

Pakkasten alkaessa Rukka jatkoi alaosassa, mutta yläosaan vaihtui Didriksonin paksumpi versio, joka sekin raukka jo eläkeiässä, mutta hyvin vain porskuttaa. 

Joulun aikaan otin käyttöön punaisen kirpparilta neljällä eurolla löytyneen Vilan mekon/tunikan. Tonttulakkikin oli luonnollisesti menossa mukana, kuten myös erilaiset jouluaiheiset korvikset. Ensi jouluksi haaveilen jouluaiheisista pitkävartisista villasukista tai paremminkin säärystimistä, koska sisäkenkien/tossujen kanssa villasukat eivät oikein minulla toimi...

Tänä vuonna ystävänpäivä sattui koulupäivälle. Koska oppilaat ovat kovin visuaalisia, halusin vaatetuksella kuvastaa tätäkin päivää jotenkin. Kaivoin kaapin perältä joulun aikaan käyttämäni Vilan punaisen mekon ja siihen mätsäävän puna/vaalenapunaisen huivin. 

Maaliskuussa vietimme suvaitsevaisuuden päivää ja pukeuduimme värikkäästi. Minulle, jolla arjen väripalettiin kuuluvat sinisen sävyt, valkoinen ja pinkki/fuksia, päivä tuotti vähän päänvaivaa. Nappasin lopulta Prismasta vaaleanpunapohjaisen ruusukuvioisen paitulin, jonka sitten kesällä ajattelin sopivan tummansiniseen alaosaan. Työkaverini oli toteuttanut sen, mistä itsekin unelmoin. Hänellä oli kiljuvan pinkit korkkarit ja sukkikset, keltainen hame sekä vaaleanvihreäsävyinen Marimekon pallopaita. Hiuksissaan vielä valtava punainen Minni-hiirimäinen  rusetti! Kesän kirpparikierroksilta aion ehdottomasti kotiuttaa jotain aivan älytöntä, jota käytän ensi vuonna. 

Huhtikuussa vietimme kansainvälisyyspäivää. Meidän luokkamme teemana oli Amerikka. Sain serkultani lainaksi aidon NY:n baseball-paidan. Asukokonaisuuteen mätsäsivät siniset Converset ja jenkkihuivi. Alun perin ajattelin, että mahtavaa olisi ollut löytää jostain XXXXL-kokoinen koripalloasu; pelipaita, shortsit ja tyyliin 45-koon varsilenkkarit. Olisin sitten palloillut pitkin käytäviä ja hauskuuttanut oppilaita. Tämäkin idea jää muhimaan...

Toukokuussa vapun aattona oppilaskunta järjesti päivän teemalla hassu hattu ja lasit
Tarton matkalta nappaisin paikallisesta putiikista kukkapurkkihatun. Tallinnasta löytyi Tigerista vielä syntymäpäiväkakkuhattu, jonka senkin nappasin edullisen hintansa tähden varalta matkaan. Tyttären huoneen kätköistä löysin jotkut lasit, mutta hassut lasit lähtevät mukaan, kun kirppareilla sellaisiin tulevaisuudessa törmään. 

Iltapäivätoiminnan puolella vietimme oikein perinteiset naamiaiset vapun kunniaksi. Pukeuduin Spr:n kirpparilta kympillä löytämääni pingviinihaalariin, joka hoiti tehtävänsä, eli hauskuutti oppilaita loistavasti! 

Ei käy kieltäminen, etteivätkö tällaiset tempaukset aiheuta ylimääräistä päänvaivaa, mutta päivien lopuksi, kun pysähtyy miettimään oppilaiden yllättyneitä ilmeitä, niin ymärtää, että kannattaa nähdä vaivaa. Ja kyllä esimerkiksi tuo pingviiniasuni pidensi ihan aikuisten työkavereidenikin elämää merkittävästi; niin mojovat naurut sain osakseni. 
Jos kaiken edellämainitun olisi siinä paikassa hankkinut uutena, olisi  hankintoihin helposti saanut kulumaan mojovan osan ohjaajan palkasta. Ennakointi ja kirppareilla taajaan pyörähtäminen on tässäkin asiassa a ja o. 

Opiskeluaikana työharjoittelussa vietettiin kiva väri-viikko. Jokaiselle koulupäivälle annettiin värikoodi, jonka mukaan pukeuduttiin.
Lapsieni koulussa edellistä vastaavana teemana olivat raitapäivä, huppupäässäpäivä ja ainakin eivalkoistamustaaharmaatapäivä. Kiva teemapäivä, josta myös olen kuullut on SuoraanSängystä-päivä, jossa kouluun saavutaan tyyliin yöpsyissä.