Yhteistyötä Faunattaren kanssa :)

Moi! 

Piipahdin vain yhtäkkiä muistuttamaan, että olettehan laittaneet kalentereihin tuon YkkösBasaarin sunnuntaisen blogikirpparitapahtuman?

Mulla on täällä niinkuin ajatuksen tasolla kaikki kamat kasassa. Käytäntö laahaa hieman perässä :)

Mutta semmonen juttu mun piti vielä kertoa, että kun Dominon lemppariputiikki on tuo meidän läheinen Faunatar, niin Faunattaren tytöt laittaa pystyyn tuonne sunnuntaiseen tapahtumaan arvonnan! Eli TassutteleKotiin-blogin kirppispöydässä voit osallistua arvontaan, jossa voittona on lahjakortteja Faunatar-liikeeseen! 

Mitäs sanotte? Hienoa, vai mitä?!?

Toivottavasti moni teistä pääsee mukaan. On kiva tavata teitä siellä sitten paikan päällä! Tulkaa tekemään hyviä löytöjä!

Huhtikuun puoliväli; se on kevät!

Huomenta! 
Tämä aamu alkoi arpajaisilla! TassutteleKotiin-blogin Fb-sivuilla on ollut jo jonkin aikaa ihan muutamaa vaille 100 tykkääjää. Jotenkin sadan ylitys kummitteli mielessäni, ja päätin sitten ihan yhtäkkiä laittaa illalla pystyyn pikkuisen kirin. Lupasin arpoa suklaalevyn, kun tykkääjiä on 100 tai yli. 
Aamu sen paljasti, eilisillan rykäisy tuotti tulosta ja tykkääjiä oli tullut lisää. Jos sinä et vielä ole fb-sivujen tykkääjä, tästä pääset sivuille ja nappaamaan itsesi mukaan. Faceen päivitän Dominosta tilanteita ja videoita; se on jotenkin kännyllä näppärää ja nopeaa tehdä sinne :)
Arvonnassa käytin   http://arvontakone.suntuubi.com/ -sivulla olevaa arvontakonetta. 

Oli jotenkin ihana naputella nimiä koneeseen. Listaan tuli sekin tyttö, jonka kanssa ekalla luokalla istuttiin vierekkäin; mies, joka on Volvoa-fanittavan opiskelijakaverini isä; nainen, jolta sain elämäni ekat meikkisiveltimet, oikein sellaisessa kangaskotelossa (olivat muuten Oriflamen :), monia rakkaita, monia uusia tuttavuuksia, monia chowi-rakastajia :) Yli sadan nimen näpyttely kesti, mutta nopeasti tuolla arvontakoneella kuitenkin loppuviimein arpoo. 

Me ollaan nyt tykästytty kaupungin koirapuistoon. Puisto on yllättävän siisti ja turvallinen vaihtoehto, kun irrallaanolo on meillä vielä vähän niin ja näin. Eilen käytiin villakoiratassukamu-Osmon kanssa haukkaamassa happea. Osmo onkin ensiviikolla sitten isoveikka! Heille kotiutuu pikkuinen saksanseisojaneiti! Domino saa taas ystäväperheestä uuden tassukamun!  

Kello on nyt 8:56. Domino kuljeskelee silminnähden närkästystyneenä ympäriinsä. Hän ei ymmärrä, miksi makuuhuoneiden ovet ovat yhä kiinni ja talo nukkuu. Tähän aikaan kaikki ovat yleensä jo muualla ja vain hän nukkuu! Domino on hyvin rutinoitunut. Hän osoittaa voimakkaasti, jos jokin meinaa mennä toisin, kuin yleensä. Myös ne rutiinit, joista hän ei välita, ovat selvillä; kynsien leikkaus ja harjaus! Niin, ja ei sovi unohtaa sitä c-vitamiinijauhetta, jonka ostin ajatuksella, että se on näppärää sujauttaa ruuan joukkoon. Sitähän hän ei suostu syömään edes jauhelihan seassa. Ollaankin nyt sirrytty sitten ihan palaan ascorbiinitablettia. Sen hän rouskuttaa muitta mutkitta! 

Ensi viikkoon mahtuukin taas monenlaista. Käymme Dominon kanssa Animagissa, hän saa tänne hoitajakseen muutamaksi päiväksi mummin ja sunnuntaina onkin sitten se paikallisen kirpparin tapahtuma, jossa TassutteleKotiin-blogilla on oma kirppispöytä. Mummi tulee hätiin, kun käymme pyörähtämässä paremman puoliskoni kanssa Tarton maatalousmessuilla. Joku juuri sometti Tallinnan eläinkaupasta joitain kuvia; tällä reissulla taidan minäkin eksyä johonkin paikalliseen lemmikkiliikkeeseen. 

Voikaahan hyvin!

YkkösBasaarilla tapahtuu

Moikka! 

Tuo Seinäjokinen itsepalvelukirpputori, YkkösBasaari, jossa TassutteleKotiin-blogilla on paikka helmilokerikossa, laittaa tuulemaan!

Huhtikuun lopussa järjestetään koko perheen tapahtuma, jossa esille pääsevät paikalliset blogit kirpparipöytineen. 

Tapahtumaan järkkää kirppispöydän helmiblogien lisäksi julisteessa mainitut blogit. TassutteleKotiin liputtaa ihanan Mallan mukaanpääsyä! 

Ja tiedättekö! Malla lupasi tuoda mukanaan suussasulavia herkkuja MallanMakeitten kahvilasta!!

Varmaan täytyy hieman paastota ennen tapahtumaa :)

Tapahtumassa on kevään kunniaksi pomppulinna, narunvetoa ja ongintaa. 

Kevään ekat hattarat voi myös nautiskella tuolla!

Itse olen jo vähän ehtinyt mietiskellä kirpparipöytäni tarjonnan koostumusta. Vaihdoin kahvipaketilla somessa pienen siron rekin, johon myyntiin tulee 120-130 cm kesäasuja. Pöytään kasaantuu helmiä; mm. Pentikin, Partyliten, Greengaten ja RivieraMaisonin ihanuuksia. Nämä ovat sellaisia, joita en ole hennonnut viedä tavalliseen kirpparipaikkaan, kun pelkään niiden rikkoutuvan. 

Tapahtumasta ehdin infota teitä tarkemmin vielä myöhemmin. 

Nyt on kuulkaas kevät!

Meillä on kodarin ovi auki. ( mulla on tossut jalassa! ) Domino kulkee aitauksessaan, joka muuten siirrettiin kuivalle nurtsille, ees taas. Se istuu kuivalla nurtsilla, joka tarttuu peppukarvoihin, ja kantaa ruohoa sisään. ( Mä vihaan lattioiden siivoamista! ) 

Domino nauttii pihalla ihan kympillä; pyörii nurmikolla, saa hepuleita, kuljettaa kenkiä aitaukseensa ja pyörittelee pallojaan. 

Päivän vois viettää ihan vaan seuraten sen pölläilyä :)

Mukavaa aurinkoista päivää toivottelee Domino :)

Kausaliteetti.

Kausaliteetti (lat. causalitas < causa 'syy') 

on syy–seuraussuhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen.

Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus.

Syy:

 Seuraus: 

Syy ja Seuraus kohtaavat:

12 viikkoa pienen tytön elämää..

Paljon on mahtunut Dominon kahteentoista viikkoon. Uskomatonta, miten nopeasti aika menee. Latasin tuohon alle perjantaisen videon, jossa näkyy vielä pieni kaistale lunta, joka on Dominolle nyt kultaakin kalliimpi. Siinä hän nautiskelee auringossa. Aitauksen nurmikko on ärsyttävän märkää, eikä Domino siitä kyllä pahemmin tykkääkään. Vähiin ovat jääneet sellaiset rallit, joita lumella vedeltiin. 

Eilen kävimme raviradan Animagilla eli nykyisellä Evidensialla nappaamassa viikon 12 rokotuksen. Painoa Domino on kerännyt nyt 7.4 kiloa. Seinäjoella eläinlääkäripalveluja on tarjolla monessa osoitteessa; meille tämä raviradan piste tuli tutuksi aikoinaan Everstin kanssa, kun hänelle hoidossaoloaikana tuli korvatulehdus. Silloin saimme todella lämpimän vastaanoton. Minä olin totaalisen huuli pyöreänä selittäessäni, että "tää on meillä hoidossa, en mä tiä edes sen tarkkaa ikää". Sirulla Everstin tiedot löytyi, apu saatiin ja elämä hymyili taas. 
Seuraava Dominon visiitti rokotukselle on sitten viikolla 16. Eilen muuten saimme reseptin punkkitablettiin; Bravectoon. Tämä tabletti on Dominon kasvattajan ja myös eilisen lääkärin suosittelema. Lääkäri oli eilen sitä mieltä, että ensimmäinen tabletti, jonka vaikutus kestää 12 viikkoa kannattaa ottaa jo nyt, ja toinen sitten heti perään. Reseptissä on yksi tabletti; muistilistaan tuli taas lisäys tuostakin, että muistan seuraavalla käynnillä pyytää uuden reseptin. 
Siellä kasvattajan peruskurssilla kysyttiin, että pitääkö kaikki "kennelkirjaa". No, kennelkirja oli vähän "hieno" maininta, mutta kyllä useimmat nyökyttelivät pitävänsä "muistikirjaa" koiran tapahtumista. Neljä viikkoa on meidän yhteiseloa takana. Kyllä muistilaput ovat meillä ainakin kovassa käytössä. Puhelimen kalenteri täyttyy Dominonkin merkinnöistä. 
Huomasitteko muuten uudistuneen yläpalkin? Käytiin Dominon kanssa paikallisessa Kuva-Seppälässä nappaamassa sellaiset kuvat, joista neidin kasvotkin näkyy. Itse kun yrittää Dominoa ikuistaa, niin saa muistiin vaan mustaa läjää :)
Meillä on vähän harmaa päivä, mutta ulos ajattelin suunnistaa. Haluaisin vaihtaa Dominon aitauksen paikan talon toiselle sivulle, jossa nurmi on jo kuivempaa eikä ole istutuksia. Nyt kun Domino on ihastunut lumen alta ilmestyneisiin pensashanhikkeihin, on jotenkin koko ajan mielessä, että mitä ötököitä hän karvapeitteeseensä saa ja kantaa sisään. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kuulumisia...

Huomenta! 

Nyt painaa ankarasti työt päälle, mutta ihan yhtäkkiä piipahdin kertomaan, että viikonlopun kasvattajan peruskurssi on läpäisty! Hieno oli kurssi; mukavat vetäjät ja 60 innokasta koiraharrastajaa! Vetäjät olivat pitkänlinjan konkareita ja materiaali käsiteltiin mukavan käytännönläheisesti. Arvostettiin maalaisjärkeä, jota itse peräänkuulutan vahvasti. Tuolla kurssilla esiteltiin kuvassa näkyvät opukset. Varsinkin tuo Helena Koskentalon kirja sai paljon kiitosta. 

Lauantaina kurssi kesti pitkän päivän ja illalla oli vähän sekava olo, ettei oikein tiennyt, minne revetä. Pirautettiin Dominon kanssa tassukamulle, että vähän nyt olisi happihyppelylle tarvetta. Ollaan Dominon kanssa liikuttu todella vähän missään "maastossa", kun rokotus on vielä saamatta. Dominon aitaus aiheutti myös sen, että hänhän ei enää halunnut kulkea hihnassa! Kahdestaan kun lähdettiin ulos, meno oli täyttä sähellystä! Yks päivä sitten lähdettiin likkaporukalla vähän kävelemään. Domino tajusi jonkun matkan kuljettuaan alkaa kipittää Lauran perässä ja se olikin se käänteentekevä juttu; nyt hän kulkee nätisti. 
Domino kulkee nyt hyvin vierellä ja ajattelin yrittää pitää asian myös näin. Että sitten kun näen hyvän paikan, hän saa mennä asioilleen. Nykyään saa lukea niin paljon kaikenmaailman myrkytetyistä nakinpaloista ja nuppineulalihapullista, etten välitäkkään päästä häntä flexillä sinne 5 metrin päähän, mihin itse en pysty näkemään. 

Sunnuntaina kurssilta palatessa olohuoneessa odotti mun lenkkarit ja tossut. Toiset kengät oli kulkeutuneet keittiöön. Domino väitti, että kengät ovat liikkuvaisia, ja ihan itsekseen kulkevat. Tiedä sitte, että kuka nauhat oli aukaissut!

Pääsimme muuten koirakoulu Fiiliksen pentukurssille, joka alkaa huhtikuun lopussa. Sieltä sitten fiiliksiä tulee tänne blogiinkin! 

Mukavaa viikkoa teille kaikille! 

Perjantai 1.huhtikuuta 2016

Aprillipäivä. 

Miten mua ei huvita nyt olenkaan?

Olen kahlannut läpi materiaalia Kennelliiton kasvattajan peruskurssille, joka pidetään Seinäjoella tulevana viikonloppuna. Aineisto on monilta osin järkeenkäypää yleistietoutta, jonka luettua nyökyttelee, jotta " joo näin on; enpä oo tullu ajatelleeksi". Mukaan mahtuu osioita, jotka heittää hieman yli mun hilseen; " Jos alleelien välillä ei ole dominanssia, heterotsygootin ilmiasu on välimuotoinen eli intermediaarinen, kahden eri alleenin välimuoto." 

Edellinen käsitteli perinnöllisyyttä :)

Materiaalia ei saa julkaista kaupallisessa tarkoituksessa.  Tämähän ei ole kaupallista, niin seuraavassa ajatuksia materiaaliin liittyen:  

" Käyttötarkoituksestaan huolimatta jokaisen koiran tulee olla yhteiskuntakelpoinen. Seurakoiran ammatti ei ole mitenkään väheksyttävä; 

juuri sen henkisiltä ominaisuuksilta vaaditaankin paljon!"   

  Aivan niin.

Suurin osa koiristamme on ensisijaisesti seurakoiria. Heidän roolinsa yhteiskunnassa on merkittävä. 

Materiaalissa painotetaan useampaan otteeseen sitä, miten koiran tulee sopia siihen ympäristöön, johon se muuttaa. Voiko esimerkiksi omakotialueelle hankkia rotua, joka on haukkuherkkä? No voi, mutta kauanko naapurisopu sitten kestää?!? 

Jos koira on hyväkäytöksinen, edistää se erityisesti  koirattoman väestön hyväksyntää. Tällaisessa tilanteessa voittajia ovat molemmat osapuolet.  

Sitten on se joukko, joka sanoo leikkaavansa nurmikkonsa just silloin , kuin heille sopii. Olipa se sitten sunnuntaiaamulla klo 6 tai keskiviikkoiltana klo 22. Ympäristöstä piittaamatta hankitaan se rotu, joka halutaan. Mitä jos oliskin niin, että naapureilta tulisi saada suostumus koiran hankintaan? Ihan niinkuin me pyydetään nyt hyväksynnät piharakennusten tai raja-aitojen pystytyksiin? Käyttäytyiskö meidän lemmikit silloin niin, että kaikilla osapuolilla vois olla rauhallinen aamukahvihetki terassilla?

Siellä koirakorjaajan luennolla tuli esiin se, miten suuri osa suomalaisista koiranomistajista on sitä mieltä, että he kyllä "pärjäävät" koiransa kanssa. Oli joku juttu, kun tää luennoitsija oli ehdottanut, että jos hän auttaisi. Vastaus oli ollut; "mä kyllä täs pärjään!" Perisuomalaista! Miten se onkin niin häpeällistä pyytää apua? Tai miksi tyytyä pärjäämiseen, jos jotain todella paljon ihanampaakin olisi mahdollista saavuttaa? Ollaanko me menty siihen, että hankitaan ihana säyseä pentu, joka sitten vuosien myötä muuttuukin huomaamatta riesaksi, jota ei kuitenkaan ole hyväksyttävää poistaa päiväjärjestyksestä? Pennusta suostutaan maksamaan suurikin summa, mutta aikuisen koiran häiriökäyttäytymiseen ei monesti haluta panostaa penniäkään. Uskotaanko me siihen vanhaan sananparteen niin vahvasti, että luullaan rahojemme menevän hukkaan? Oppiiko vanha koira enää uusia temppuja?!?